Jake LaMotta
Wikipedia
Jake LaMotta | |
Tiedot | |
---|---|
Oikea nimi | Giacobbe LaMotta |
Lempinimi | Bronx Bull, Raging Bull |
Painoluokka | kevytsarja / keskisarja / raskassarja |
Maa | Yhdysvallat |
Syntymäaika | 10. heinäkuuta 1921 |
Syntymäpaikka | New York |
Kätisyys | oikeakätinen |
Ammattilaistilastot | |
Ottelut | 106 |
Voitot | 83 |
Tyrmäysvoitot | 30 |
Tappiot | 19 |
Ratkaisemattomat | 4 |
Jake LaMotta, oikealta nimeltään Giacobbe La Motta (s. 10. heinäkuuta 1921 Bronxissa, New Yorkissa) on yhdysvaltalainen entinen nyrkkeilijä ja keskisarjan maailmanmestari, joka uransa jälkeen kunnostautui myös näyttelijänä ja stand-up -koomikkona. Urallaan hän otteli ammattilaisena 106 ottelua, joissa saavutti 83 voittoa (30 tyrmäyksellä), 19 tappiota ja neljä ratkaisematonta.
LaMotta aloitti nyrkkeilyn jo pikkupoikana, kun hänen isänsä laittoi hänet ottelemaan muita naapuruston poikia vastaan aikuisten viihdytykseksi. Kerrotaan, että katsojien LaMottan ottelujen jälkeen kehään heittämän kolikot auttoivat perhettä maksmaan kotinsa vuokran. Ammattilaiseksi LaMotta ryhtyi vuonna 1941, 19-vuotiaana. 15:stä ensimmäisestä ammattilaisottelustaan 14 päättyi hänen voittoonsa ja yksi ratkaisemattomaan. Ensimmäisen tappionsa LaMotta kärsi tuomarien päätöksellä Jimmy Reevesille 24. syyskuuta 1949. AP-uutistoimisto raportoi yleisön buuanneen päätökselle 20 minuutin ajan.
2. lokakuuta 1942 New Yorkissa LaMotta kohtasi urallaan ensimmäisen kerran Sugar Ray Robinsonin. 10-eräinen ottelu päättyi Robinsonin voittoon tuomarien ollessa yksimielisiä. Seuraavan vuoden helmikuussa Robinson ja LaMotta kohtasivat kahdesti Detroitissa. Ensimmäisen, 10-eräisen, kohtaamisen LaMotta voitti tuomaripistein 5-4, 5-4 ja 5-4 ja Sugar Ray Robinson sai tyytyä tuolloin 42:ssa ammattilaisottelussaan ensimmäiseen tappioonsa. Kolme viikkoa myöhemmin käydyn toisen kamppailun Robinson taas voitti. Sekä 23. helmikuuta ja 26. syyskuuta vuonna 1945 LaMotta kohtasi jälleen Robinsonin ja hävisi molemmat kohtaamiset tuomarien päätöksellä. Vaikka hän hävisikin Robinsonille, oli hänellä vuosien aikana kiirettä voittaessaan toisensa perään kovempia maailmanluokan nyrkkeilijöitä välisrajasta raskaaseen keskisarjaan, muiden muassa entinen välisarjan maailmanmestari Fritzie Zivic, jota vastaan käydystä neljästä ottelusta LaMotta voitti kolme, George Kochan, entinen Robinsonin ykköshaastaja Tommy Bell, Bert Lytell, Jose Basora, Bob Satterfield, Holman Williams ja Tony Janiro.
Huolimatta LaMottan menestyksekkäistä otteista ja kovatasoisista sijoituksista ranking-listoilla, hän ei meinannut millään päästä ottelemaan maailmanmestaruudesta. Tuskastuneena tuohon aikaan nyrkkeilybisnestä hallineeseen alamaailmaan hän lupautui häviämään tahallaan Billy Foxille, jotta pääsi titteliotteluun. Viimein, 16. kesäkuuta vuonna 1949, LaMotta kohtasi maailmanmestaruusottelussa Marcel Cerdanin ja voitti ottelun kymmenennessä erässä Cerdanin loukattua olkapäänsä. Heidän oli määrä kohdata myöhemmin uudelleen, mutta Cerdan kuoli Amerikkaan matkalla olleen lentokoneen pudottua. Vuonna 1950 LaMotta puolusti mestaruuttaan Tiberio Mitriä ja Laurent Dauthuillea vastaan. Hänen seuraava haastajansa oli Sugar Ray Robinson. Miesten järjestyksessään kuudes keskinäinen ottelu käytiin Chicagossa ystävänpäivänä 14. helmikuuta vuonna 1951. Robinson hallitsi ottelua alusta saakka ja LaMotta otti vastaan huomattavan määrän iskuja pysyen kuitenkin pystyssä. 13. erässä tuomari keskeytti ottelun LaMottan roikkuessa köysissä ja Robinson julistettiin voittajaksi.
Vuonna 1953 FBI kutsui LaMottan todistajaksi mafiaryhmiä koskevassa jutussa. Kuulusteluissa LaMotta myös myönsi hävinneensä tahallaan Billy Foxille ja menetti maineensa. Hän palasi vielä vuonna 1954 kehään ja otteli kolme ottelua, joista viimeisessä hävisi Billy Kilgorelle ja lopetti uransa. Uransa jälkeen hän esiintyi näyttelijänä teatterissa ja monissa elokuvissa sekä omisti Jake LaMotta's -nimisen yökerhon Floridan Miami Beachillä. Vuonna 1980 valmistui LaMottan elämästä kertova Martin Scorsesen ohjaama elokuva Kuin raivo härkä, jossa häntä esitti Robert De Niro.