Jalostus (biologia)
Wikipedia
Jalostus on mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti, eli jalostus on ihmisen tietoisesti ohjaamaa ja nopeuttamaa evoluutiota. Jalostuksessa käytetään hyväksi halutunlaisten eliöiden aikaansaamiseksi valintaa, saman lajin toisistaan eroavien kantojen välisiä risteytyksiä, lajien välisiä risteytyksiä tai ihmisen aiheuttamia mutaatioita.
Jalostuksella voidaan muuttaa eliöpopulaatiota hyvin erilaiseksi. Jalostuksen avulla muodostuu kantoja, rotuja (eläimistä), lajikkeita (kasveista) tai jopa uusia alloploidisia kasvilajeja. Risteyttämällä on saatu syntymään myös uusi perhoslaji[1].
Jalostuksen avulla eliöpopulaatioita voidaan muuttaa muutamissa kymmenissä vuosissa. Luonnollisella evoluutiolla on ollut aikaa toimia satoja miljoonia kertoja enemmän.
Jalostusta on neljää eri tyyppiä:
1) Valintajalostus: Perustuu tietystä eliökannasta valittaviin, valitsijan kannalta mahdollisimman hyödyllisiä ominaisuuksia omaaviin, yksilöihin jotka risteytetään keskenään.
2) Risteytysjalostus: Risteytetään jonkun lajin eri rotuja tai lajeja keskenään, jolloin saadaan eri ominaisuuksia omaavia jälkeläisiä. Joitain kasveja voidaan myös risteyttää lajien välisesti.
3) Haploidiajalostus: Kasvatetaan kasvin hedelmöittymättömästä munasolusta kasvi, jolloin kasvilla on vain puolet sen normaalista kromosomimäärästä. Kun kasvia sitten käsitellään esim. kolkisiinillä saadaan sen kromosomiluku kaksinkertaistettua ja täten normalisoitua. Tällä tavoin kaikki kasvin geenit ovat resessiivisiä homotsygootteja ja haluttu puhdas linja saavutetaan nopeammin kuin perinteisellä kasvinjalostuksella (valinta- ja risteytysjalostus).
4) Mutaatiojalostus: Aiheutetaan mutaatio solukkoviljelmään säteilyttämällä sitä UV- tai gamma-säteilyllä, voidaan käyttää myös kemikaaleja. Valitaan viljelmästä hyödylliset mutageeniset kasvit ja jalostetaan eteenpäin.
