Johan Leche
Wikipedia
Johan Leche (s. 22. syyskuuta 1704 Barkåkran pappila Skåne Ruotsi – k. 17. kesäkuuta 1764 Turku) oli 15 vuotta Turun akatemian lääketieteen professori ja rehtori.
Lechen vanhemmat olivat kirkkoherra Jöns Leche, k. 1710, ja Kristina Paulin. Hänen vaimonsa oli vuodesta 1748 Helena Elisabeth Svenonius, k. 1797. Pariskunnalla oli kahdeksan lasta, kaksi poikaa ja kuusi tytärtä, joista yksi tytär ja yksi poika kuolivat lapsina.
Leche tuli ylioppilaaksi Lundin yliopistoon 1924. Hän opiskeli eri aineita, mutta oli myöhemmin muutaman vuoden kotiopettajana. 1932 hän palasi yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä ja sai lääketieteen tohtorin arvon 1740.
Turun Akatemian lääketieteen professoriksi hän siirtyi 1749. Opetusta ei annettu kaikissa tarvittavissa aineissa, joten suurin osa siellä aloittaneista valmistui Uppsalasta tai muualta.
Isorokko oli siihen aikaan vakava ongelma, ja Leche päätti vuonna 1754 suojata tyttärensä rokotuksella. Ruotsi-Suomen ensimmäisen rokotuksen antoi juuri virkaansa astunut Turun piirilääkäri Johan Haartman.
Leche oli kiinnostunut kasvitieteestä. Hän laati Suomen kasveja kuvaavan Flora Fennican, joka jäi kuitenkin käsikirjoitukseksi ja tuhoutui Turun palossa. Hän oli mukana uuden kasvitieteellisen puutarhan suunnittelussa. Muita hänen kiinostuksensa kohteita olivat mineralogia ja eläimet, joista hän luennoi ja julkaisi kirjoituksia, sekä monenlaiset käytännön elämään liittyvät aiheet.
Lechen oppilas Johannes Grysselius (1738–1788) puolusti väitöskirjaansa De commoratione hybernali et peregrinationibus hirundinum vuonna 1764, ja aiheena oli pääskyjen talvehtiminen vesistöjen pohjamudassa, joka oli siihen aikaan täysin hyväksytty tieteellinen tosiasia, ja muun muassa Carl von Linné uskoi siihen. Leche ja Grysselius esittivät tutkielmassa vakuuttavia todisteita pohjamudassa talvehtimista vastaan, mutta heidän järkeilynsä ei oikein ottanut ilmaa siipien alle, ja tämä pseudotieteellinen mutatalvehtimisteoria kumottiin yleisesti vasta 1800-luvun loppupuolella. Ruotsalainen Karl Jakob Sundevall tosin sai kunnian teorian kumoamisesta jo hieman aiemmin, mutta hän lienee saanut Grysseliuksen väitöskirjan käsiinsä ja tutkinut itse kyseistä tapahtumaa, tai siis sen oletusta.
Leche oli hyvin kielitaitoinen. Äidinkielensä ruotsin ohella hän oli opetellut latinaa, hepreaa ja kreikkaa sekä lisäksi englantia, ranskaa ja saksaa. Suomeakin hän opetteli, ettei tarvinnut vaieta maanmiestensä seurassa.
[muokkaa] Lähteet
- Lechen elämänvaiheet
- Nordisk familjebok
- Lehikoinen, Esa; Gustafsson, Esko; Aalto, Tapio; Alho, Pekka; Laine, Jarmo; Klemola, Hannu; Normaja, Jyrki; Numminen, Tapani & Rainio, Kalle 2003: Varsinais-Suomen linnut. - Turun lintutieteellinen yhdistys r.y. Turku. ISBN 952-91-5584-0
