Jouha
Wikipedia
Jouha eli joukkojenhallinta on poliisin Suomessa käyttämä termi mellakantorjunnasta ja mielenosoitusten hallinnasta. Yleensä ilmiöstä käytetään myös mellakkapoliisin nimitystä. Joukkojenhallintaan koulutettujen poliisien määrää ei kerrota julkisuuteen, mutta Smash ASEM -mielenosoituksen yhteydessä syyskuussa 2006 heitä oli paikalle komennettuina n. 500 henkeä. Myös Rajavartiolaitoksen valmiusosastoja on koulutettu vastaaviin tehtäviin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varustus
Joukkojenhallintaan käytettävillä poliiseilla on yleensä varusteinaan muovinen kilpi, patukka ja henkilökohtainen suojavarustus, johon kuuluu mm. visiirillä varustettu kypärä. Tavanomaisesti poliisit muodostavat kilpirintaman, jolla suunnataan mielenosoittajien liike tiettyyn suuntaan. Samaan tarkoitukseen käytetään usein myös aitoja. Mikäli nämä keinot eivät riitä, poliisi käyttää useissa maissa vesitykkejä tai kyynelkaasua mellakoiden hillitsemiseen.
Suomessa myös kansainvälisiin tehtäviin koulutettuja sotilaita on varusteltu ja koulutettu joukkojenhallintaan. Tällaisiin toimiin on jouduttu ainakin Kosovossa ja Afganistanissa.
[muokkaa] Suhtautuminen mellakkapoliisiin ja jouha-toimintaan
Joukkojenhallintatoimiin suhtautuminen vaihtelee yleensä sen mukaan, kannattaako yksilö kulloinkin toimien kohteena olevan mielenosoituksen ajamaa asiaa. Usein erityisesti väkivaltaista mellakantorjuntaa on pidetty poliisivaltion tunnusmerkkinä, minkä vuoksi suhtautuminen mellakkapoliiseihin on harvoin myönteistä edes vallitsevan ideologian kannattajien keskuudessa. Lisäksi väkivallan käyttö yleensä lisää mellakoitsijoiden kannatusta, minkä vuoksi joukkojenhallinnan eräänä perustavoitteena onkin yleensä pitää käytetyn väkivallan määrä ja aste mahdollisimman alhaisena. Suomessa tätä on pyritty korostamaan muun muassa käyttämällä nimityksen "mellakkapoliisi" sijasta eufemismia joukkojenhallinta. Mellakkapoliisista puhutaan Suomessa yleensä vain ulkomaisten mielenosoitusten yhteydessä.
[muokkaa] Mellakkapoliisien käytön yleistyminen
Mellakkapoliisien käyttö tuli tavanomaiseksi länsimaissa 1960-luvun mielenosoitusten yhteydessä. Suomessa vastaavaa koulutusta on annettu kuitenkin vasta 1990-luvulta lähtien. Ennen mellakkapoliisitaktiikoiden käyttöönottoa väkivaltaiset mielenosoitukset tuottivat usein laukaustenvaihdon poliisien ja mielenosoittajien välillä. Mikäli väkijoukon rauhoittamiseen käytettiin tavanomaisia sotilaita, seurauksena oli usein huomattava määrä kuolonuhreja.
[muokkaa] Ratsupoliisit
Ratsupoliiseja käytetään usein pitämään yllä järjestystä väkijoukoissa, sillä isokokoiset hevoset rauhoittavat mahdollisesti väkivaltaisia yksilöitä tehokkaasti. Hevonen tarjoaa myös ratsastajalleen hyvän näkyvyyden ja tehokkaan mahdollisuuden lyödä alaspäin. Keisarillinen Venäjä käytti mellakoiden ja mielenosoitusten hajottamiseen usein kasakkayksiköitä, joiden suorittama rynnäkkö hajotti väkijoukon tehokkaasti. Vaikka kasakat käyttivätkin usein ruoskia miekkojen sijasta, riski ihmisten tallautumisesta hevosten jalkoihin oli merkittävä.
