Jugoslaavit
Wikipedia
Jugoslaavit ("eteläslaavit") on entisen Jugoslavian alueella käytössä oleva slaavilaisen kansallisuusryhmän nimitys. Vuoden 2002 väestönlaskennassa 49 881 Serbiaan kuuluvan Vojvodinan ja 80 721 koko Serbian asukkaista ilmoitti olevansa kansallisuudeltaan jugoslaaveja.
Jugoslaavit-yhteisnimitystä alettiin käyttää kaikista eteläslaaveista 1800-luvun lopulla Itävalta-Unkarissa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, ja vuonna 1929, kun valtiossa vallitsi kansallinen hajanaisuus, kuningas Aleksanteri I muutti valtion nimen Jugoslaviaksi ja julisti serbien, kroaattien ja sloveenien olevan yhden suuren eteläslaavilaisen kansan heimoja. Aleksanterin kuoltua 1934 ryhdyttiin jälleen käyttämään vanhaa etnistä jakoa, mutta jotkut ihmiset jatkoivat jugoslaavi-nimityksen käyttämistä. 1945 sosialistisen Jugoslavian politiikka tunnusti maan etnisen monimuotoisuuden, mutta tästä huolimatta jotkut ihmiset tunnustautuivat jugoslaaveiksi ja pitivät kaikkia eteläslaaveja yhtenä suurena kansana.
Vuoden 1971 väestönlaskennassa koko Jugoslavian väestöstä 263 077 eli 1,33 % ilmoitti kansallisuudekseen jugoslaavin ja vuonna 1981 1 216 463 eli 5,4 %. Vuonna 1991 239 777 eli 5,51 % Bosnia ja Hertsegovinan asukkaista ja 4,25 % Montenegron asukkaista ilmoitti kansallisuudekseen jugoslaavin. Kielitieteellisesti myös bulgarialaiset lasketaan jugoslaaveiksi
