Juha "Watt" Vainio
Wikipedia
Juha Harri Vainio eli "Junnu" tai Juha "Watt" Vainio (s. 10. toukokuuta 1938, Kotka - k. 29. lokakuuta 1990, Gryon, Sveitsi) oli Suomen tuotteliaimpia sanoittajia. Kotkasta syntyisin ollut Vainio ehti elinaikanaan sanoittaa arviolta yli 2 000 kappaletta. Hän oli siviiliammatiltaan kansakoulunopettaja, vaikkei hän ehtinyt toimia opettajan virassa kovinkaan kauan. Vainion tekstejä ovat levyttäneet monet Suomalaisen kevyen musiikin tunnetuimmat artistit, muun muassa Fredi, Einö Grön, Laila Kinnunen, Kari Tapio, Tapio Rautavaara, Reijo Taipale, Armi ja Danny, Katri Helena ja useat muut.
Lisänimi "Watt" liittyi Junnun ensimmäisen soololevyn (1964) kappaleeseen Paras rautalankayhtye, jonka esittäjä kirjattiin singlepussiin muodossa "Juha 'Watt' Vainio ja hänen Sähkötarkastuslaitoksen hyväksymä, sarjaan kytketty orkesterinsa".
Tilaustöiden ohella Vainio loi näyttävän soolouran. Alkuun hänelle sävelsi Toivo Kärki, mutta myöhemmin Vainio itse aktivoitui säveltäjänä. Hänen soolouransa tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa Vanhojapoikia viiksekkäitä, Albatrossi, Sellaista elämä on, Käyn ahon laitaa, Kauhea kankkunen, Kotkanpoikii Ilman Siipii, Yksinäinen Saarnipuu, Pankinjohtajan vapaailta ja Tulta päin. Laulujen tekstit ovat mielialaltaan yleensä surumielisen humoristisia, mutta perusasenteeltaan myönteisiä.
Omien tekstien lisäksi Vainio teki mittavan työn vieraskielisten sävellysten suomentajana. Useimmiten hän ei pelkästään tyytynyt kääntämään sanoja suomeksi, vaan alkuperäistekstin aihe sai väistyä suomennoksen myötä. Esimerkiksi The Beatlesin teksti Penny Lane muuntui Vainion kynässä muotoon Rööperiin. Vainio on tässä sanoituksessaan sanonut kirjoittaneensa kotikaupungistaan Kotkasta ja valinnut Helsingistä vain seudun, joka on silloin muistuttanut Kotkaa.
Juha Vainio asui viimeiset vuotensa Sveitsissä vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa. Hän kuoli sydänkohtaukseen 52-vuotiaana. Juha Vainion äkillisen poismenon jälkeen tämän hyvä ystävä Jukka Virtanen käsikirjoitti näytelmän Albatrossi ja Heiskanen Junnun laulujen ympärille. Näytelmän kantaesitys oli Kotkan ravintola Kairossa 1992, minkä jälkeen se on ollut mm. monen kesäteatterin ohjelmistossa.
Hänen nimeään kantava arvostettu Juha Vainio -palkinto jaetaan joka vuosi jollekin merkittävälle suomalaiselle lyyrikolle. Juha Vainion poika Ilkka Vainio vaikuttaa nykyisin musiikkibisneksessä.
Vuonna 2005 Juha Vainiosta tehtiin elokuva Sellaista elämä on. Elokuvan on ohjannut Mikko Kivinen. Elokuvan tuotti Pirkka-Pekka Petelius Säihky Oy -yhtiönsä kanssa.
[muokkaa] Salanimet
- Junnu
- Junnu Kaihomieli
- Jorma Koski
- Ilkka Lähde
- Mirja Lähde
- Kirsi Sunila
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Juha Vainio Pomus.netin tietokannassa
- Juha Vainion laulutuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- Juha Vainion sävellystuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- Juha Vainion sanoitustuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- YLE - Sadan vuoden syke - Juha Vainio
- YLE/Elävä arkisto: Juha "Watt" Vainion haastattelu
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Juha Watt Vainio: Täten on tähkät, WSOY, 1976
- Sellaista elämä on (toimittaja Jaakko Salo), Kirjayhtymä, 1993
- Junnun laululipas 1, Junnun lauluseura ry, 1995
- Junnun laululipas 2, Junnun lauluseura ry, 1997
- Reijo Ikävalko: Täyttä elämää - Kotkan poikii ilman siipii - Junnu, Gummerus, 1998
- Marko Niemi: Juha "Watt" Vainio -diskografia. Pop-Kirja, 2004.