Kammu
Wikipedia
Keisari Kammu (tai Kwammu/Kanmu,桓武天皇, Kanmu-tennō, s. 737 - k. 806) oli Japanin 50. keisarillinen hallitsija. Hän nousi valtaistuimelle 781 poliittisesti kokeneena miehenä.
Vuonna 784 hän siirsi pääkaupungin Narasta ja rakennutti uuden pääkaupungin Nagaokaan, noin 30km Narasta pohjoiseen. 794 Hän muutti pääkaupunkia uudestaan muutaman kilometrin päähän nykyisen Kioton alueelle.
Pääkaupungin siirtäminen kahdesti osoittaa Kammun poliittisen voiman hallitsijana. Häntä on monesti kutsuttu vahvimmaksi japanilaisista itsevaltiaista. Kammun luonteeseen sopi itsenäinen johtaminen ja hän aloittikin vuodesta 781 vuoteen 850 kestäneen vahvistumisen kauden, jonka aikana keisarit siirsivät vallan munkeilta ja muulta ylimystöltä itselleen. Muut vahvistumisen kauden hallitsijat olivat hänen poikansa Heizei (v. 806-809), Saga (v. 809-823) ja Junna (v. 823-833).
[muokkaa] Lähteet
- A History of Japan Revised Edition by R.H.P. Mason & J.G. Caiger, ISBN 4-8053-0792-7
