Kansanpuku
Wikipedia
Kansanpuku on kansallispuvun talonpoikaisväestön 1800-luvulle asti käyttämä perinteinen vaateparsi. Kansanpuvut olivat pääasiassa kotitekoisia. Niissä on nähtävissä alueellisia ja paikallisia erityispiirteitä. [1]
Perinteiset kansanpuvut syrjäytyivät vähitellen 1800-luvun lopulla tehdasvalmisteisten kankaiden saatavuuden parantuessa ja hinnan laskiessa. Kansanomainen puku seurasi kansanpukua rahvaan pukeutumisessa. Museoihin kootut kansanpuvut antoivat 1880-luvulla virikkeitä niiden uusintojen eli kansallispukujen valmistamisen alkamiselle.[1]
Kansanpuku erosi selvästi kaupunkien porvariston ja herrasväen vaatetuksesta. Säätyläisten vaatetuksesta kuitenkin omaksuttiin piirteitä myös kansan juhlapukuihin. Hyvin toimeentulevalla maalaisväestöllä oli erikseen kirkko-, pyhä- ja arkivaatteet. Kirkkovaatteilla tarkoitettiin juhlavatteita. Ne olivat arvokkaat ja kulkivat usein perintönä sukupolvelta toiselle. Pyhävaatteita pidettiin pyhäpäivinä kodin piirissä. Nuoriso käytti pyhävaatteita lauantai-iltaisin omissa riennoissaan. Arkivaatteet olivat tyypillisesti koruttomia ja vanhoillisia. Kuluneimpia arkivaatteita käytettiin riihivaatteina eli riihessä työskennellessä.[1]
Kansanpukuja ovat muun muassa karjalaisten feresi ja Pohjanmaalla yleinen körttipuku.
