Karnevaali

Wikipedia

Karnevaalit ovat alun perin katolilaisissa maissa ennen paastoa vietetty juhla. Karnevaali-sanan alkuperäistulkintoja on useita; erään tulkinnan mukaan sana tulee keskiaikaisen latinan termistä carnem levare, joka tarkoittaa "ottaa pois liha". Mahdollisia alkuperiä ovat myös carnem vale ("hyvästi liha") ja carnem laxare ("jättää liha").

[muokkaa] Karnevaalien historia

Karnevalistisella naurulla, arjen kääntämisellä oli sijansa jo antiikissa, jossa juhlittiin hedelmällisyyttä ja mm. Saturnaliaa. Useimmiten karnevaaleja juhlittiin marraskuun ja maaliskuun välillä, jolloin vuoden työrupeama oli saatu päätökseen.

[muokkaa] Karnevalismi

Karnevaalin lähtökohtana on nurin päin käännetty maailma; virallinen kulttuuri ja karnevalisoitu kulttuuri asettuvat silloin vastakkain. Karnevaaliin olennaisesti kuuluva nauraminen kyseenalaistaa vallitsevat käsitykset. Karnevaalin aikana yhteisön normaalit rajat rikotaan ja pyhä muuttuu maalliseksi. Lopputuloksena on rituaalinomainen ja tervehdyttävä puhdistautuminen.

Karnevalistinen nauru on usein läsnä kirjallisuudessa, esim. Rabelaisilla, Cervantesilla ja Shakespearella on nähtävissä karnevalismin tunnuspiirteitä. Keskiajan Commedia dell'arte -näytelmissä valtakulttuuri pyrittiin niin ikään kyseenalaistamaan.

Pakinat, satiirit ja komediat ovat hyvä esimerkki nykyajan karnevalismista; naurun avulla asetelmat käännetään ylösalaisin. Myös Eurovision laulukilpailun vuonna 2006 voittanut Lordi voidaan nähdä karnevalismin ilmaisuna.

[muokkaa] Karnevaalijuhlat nykyaikana

Nykyään arkikielessä karnevaaleilla voidaan tarkoittaa yleisesti juhlia. Karnevaaleja järjestetään erityisesti Etelä-Amerikassa. Euroopassakin katolisissa maissa järjestetään karnevaaleja vuosittain helmikuussa. Esimerkiksi Alankomaissa Pohjois-Brabantin provinssissa ja Saksassa Rein-joen varrella karnevaaliperinne jatkuu vahvana.