Kauppo
Wikipedia
Kauppo tai Turaidan Kauppo, viroksi ja latviaksi Kaupo (syntymävuosi tuntematon; kuoli 21. syyskuuta 1217) oli itämerensuomalaisten, suomensukuista kieltä puhuvien liiviläisten johtajia 1200-luvun alussa nykyisen Latvian alueella. Toisinaan Kauppoa kutsutaan Liivinmaan kuninkaaksi: Liivinmaan Henrikin kronikka kutsuu häntä nimikkeellä quasi rex, ’kuninkaan kaltainen’.
Kauppo oli ensimmäinen merkittävä liiviläinen, joka kastettiin kristinuskoon. Hänen kasteensa ajoittuu luultavasti suunnilleen vuodelle 1191 ja kasteen toimitti pappi nimeltä Theoderic. Kaupposta tuli kiivas kristitty ja Albert Buxhoevedenin, Riikan piispan ystävä. Albert otti hänet mukaansa 1203-1204 matkalle Roomaan, jossa hän esitteli Kauppon silloiselle paaville Innocentius III:lle. Paavi oli vaikuttunut kääntyneestä pakanapäälliköstä ja lahjoitti tälle käsin kirjoitetun raamatun.
Kun Kauppo palasi matkalta kotimaahansa, oli hänen heimonsa kapinoinut häntä vastaan ja syössyt hänet perheinensä vallasta. Niinpä Kauppo avusti valloittamaan ja hävittämään oman entisen linnansa Turaidan vuonna 1212. Linnoitus jälleenrakennettiin pari vuotta myöhemmin kivilinnaksi, joka on hyvin säilynyt jopa nykypäivään saakka.
Kauppo osallistui Pohjolan ristiretkiin osallistumalla sotaretkeen yhä pakanallisia virolaisia (myös suomensukuista kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa) vastaan, ja surmattiin vuonna 1217 pyhän Matiaksen päivän taistelussa, jonka kristityt kävivät virolaispäällikkö Leholan Lembitun (’Lemmityn’) joukkoja vastaan.
Kaupolta ei jäänyt miespuolisia perillisiä, koska hänen poikansa Bertold oli surmattu vuonna 1210 Ymeran (Ümera) taistelussa virolaisia vastaan (tyttäriä on voinut jäädä; muista pojista lähteet eivät puhu). Kauppo jätti perintönsä kirkolle.
Myöhempinä aikoina Lievenin suku, joista lopulta tuli liivien ruhtinaita, väitti olevansa Kaupon jälkeläisiä.
Nykyajan virolaiset, latvialaiset ja vähät jäljellä olevat liiviläiset eivät ole yhtä mieltä Kaupon historiallisesta roolista: ei ole yksimielisyyttä siitä, oliko hän maanpetturi, vihollisen agentti vaiko visionääri johtaja, joka tahtoi kansansa olevan osa länsieurooppalaista kulttuuria.
