Kehonrakennus

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Tarkennus: Terveysvaikutus ja lääkeaineet kohtaan ainakin olisi hyvä laittaa lähteitä
Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä.

Kehonrakentaja Markus Rühl.

Kehonrakennuksessa, puhekielellä bodauksessa, harjoitetaan kehon lihaksia suurin painoin ja vastuksin. Päämääränä on saada mahdollisimman lihaksikas, mutta vähärasvainen vartalo. Kehonrakennus on suosittu harrastus ja sitä harrastetaan myös amatööri- ja ammattilaiskilpaurheiluna.

Kilpailuissa vertailukohtina käytetään lihasmassan määrää, lihasmassan tasapainoista jakautumista, kehon rasvaprosentin alhaisuutta ja lihasten erottuvuutta. Kilpaurheilumuotona kehonrakennus on kurinalaista ja askeettista elämää vaativa laji.

[muokkaa] Harjoittelu

Kehonrakentaja seuraa tyypillisesti etukäteen laatimaansa harjoitusohjelmaa.

Suurimpaan lihasmassan kasvuun päästään käyttämällä vastusta, joka on 60-80%:a lihaksen maksimaalisesta voimasta. Tällaisella vastuksella harjoittelija tekee 6-12 toistoa peräkkäin. Lyhyen, korkeintaan muutaman minuutin tauon jälkeen aloitetaan uusi 6-12 toiston sarja. Tällaisia 6-12 toiston sarjoja tehdään tyypillisesti kolme yhtä lihasryhmää (esimerkiksi reisien ojentajia) kohden. Tämän jälkeen siirrytään seuraavaan lihasryhmään (esimerkiksi reisien koukistajiin) ja tehdään jälleen kolme sarjaa 6-12:lla toistolla. Yleensä kaikkia vartalon lihaksia ei käydä läpi samalla harjoituskerralla, vaan lihakset voidaan jakaa esimerkiksi kolmeen ryhmään ja yhdellä harjoituskerralla käydään läpi vain siihen kuuluvat lihakset.

Edellä kuvatun perusharjoittelun lisäksi kehonrakentajat käyttävät erilaisia erikoisohjelmia.

Merkittäviin tuloksiin pääseminen vaatii useampia harjoituskertoja viikossa. Jos esimerkiksi lihakset on jaettu kolmeen ryhmään, käydään jokainen ryhmä läpi kerran viikossa, eli yhdessä viikossa on siten yhteensä kolme harjoituspäivää. Kahdesta neljään harjoituskertaa viikossa on tyypillinen määrä harrastuskehonrakentajalle. Lisäksi hyvin tärkeä osa harjoittelua on ravinto ja riittävä lepo.

Kehonrakennukseen vakavissaan panostavat harrastajat ja kilpaurheilijat harjoittelevat yleensä jopa viitenä päivänä viikossa. Samana päivänä saatetaan harjoitella kaksi erillistä kertaa.

[muokkaa] Ruokavalio

Ruokavaliolla pyritään saamaan lihaksille riittävästi ravintoa harjoitteluun ja rakennusaineita kasvuun. Usein kehonrakentajat kuitenkin turvaavat riittävän energiansaannin syömällä enemmän kuin kuluttavat. Ylimäärä kertyy rasvana kehoon, ja siksi ennen kisoja suoritettavan, tavallisesti 3-4 kuukauden mittaisen erikoisruokavalion aikana kiinnitetään myös huomiota siihen, että kehon rasvan määrä saadaan mahdollisimman alhaiseksi.

Hiilihydraattien määrä ruokavaliossa pyritään pitämään vähäisenä ja proteiinien määrää lisäämään. Kehonrakentajat seuraavat tarkkaa ennaltalaadittua ruokavaliota ja syövät 5-7 kertaa päivässä.

Tärkeä osa kehonrakentajien ruokavaliossa on lisäravinteilla, joilla täydennetään ruokavaliota, jotta saataisiin tarpeeksi rakennusaineita lihaksille ja nopeutetaan harjoituksesta palautumista. Tärkeimpiä ravinnelisiä ovat muun muassa proteiinit (hera-, soija-, ja maito-), hiilihydraatit (maltodekstriini, dekstroosi), kreatiini sekä glutamiini.

[muokkaa] Lääkkeiden käyttö kehonrakennuksessa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä.

Osa kehonrakennukseen vakavasti suhtautuvista harrastajista ja lähes kaikki kilpailumielessä kehonrakennusta harrastavista käyttävät lääkeaineita parantaakseen tuloksiaan.

Tavallisimmin käytetään anabolisia steroideja, jotka lisäävät lihasten kasvua ja mahdollistavat kovemman harjoittelun. Usein käytetään myös kasvuhormonia. Clenbuterolia käytetään vähentämään elimistön rasvan määrää.

Juuri ennen kilpailuita voidaan käyttää nesteenpoistolääkkeitä parantamaan lihasten näkyvyyttä.

Lääkeaineiden käyttö kehonrakennuksessa on periaatteessa kiellettyä, mutta tosiasia on, että kilpailumielessä kehonrakennusta harrastavista käytännössä kaikki käyttävät niitä. Syykin on selvä: lihaksien on mahdotonta normaalilla harjoittelulla kasvaa tietyn pisteen yli (joka kilpailussa ylitetään reilusti). Kilpailussa pärjääminen vaatii siis jotain muutakin kuin ruokaa ja harjoittelua.

[muokkaa] Kehonrakennuksen terveysvaikutukset

Lääkkeetön kehonrakennus on terveellistä. Se mm. vähentää sydän -ja verisuonisairauksien riskiä.

Lääkeaineiden käytöllä kehonrakennustarkoituksessa on terveydelle haitallisia vaikutuksia. Anaboliset steroidit mm. lisäävät sydäninfarktin riskiä ja heikentävät kivesten toimintaa. Liiallinen testosteronin määrä saa aivolisäkkeen lopettamaan kiveksiä ylläpitävien hormonien tuotannon, sillä hypotalamus luulee kiveksien tuottavan itse liiallisen testosteronin ja yrittää näin vähentää sen tuotantoa, mikä johtaa kivesten surkastumiseen. Tämän lisäksi steroidit voivat aiheuttaa maksasyöpää, eturauhassyöpää, munuaissairauksia ja miehen rintojen suurenemista (osa testosteronista muuntuu estrogeeniksi). Myös psykologiset vaikutukset ovat suuria. Tällainen henkilö reagoi monesti äärimmäisesti yksinkertaisimpiin ongelmiin elämässä.

Ironisesti anabolisia steroideja useita vuosia käyttäneet ovat fyysisesti erittäin huonossa kunnossa, vaikka se ei ulospäin näkyisikään. Esimerkiksi verisuonet ovat monilla yli 30-vuotialla kehonrakentajilla 70-vuotiaan tasolla.

Nesteenpoistolääkkeet puolestaan aiheuttavat elimistössä elektrolyyttihäiriöitä ja altistavat kammiovärinälle.

[muokkaa] Tunnettuja kehonrakentajia

Yksi maailman tunnetuimpia kehonrakentajia on Arnold Schwarzenegger, seitsenkertainen Mr. Olympia (1970-75, 1980). Kehonrakennuksen myötä hänestä tuli Hollywoodin toimintatähti ja myöhemmin poliitikko. Viime vuosikymmeninä Mr. Olympia -tittelin haltija on harvoin vaihtunut. Yleensä vaihdos on tapahtunut vain edellisen tittelinhaltijan lopetettua. Schwarzeneggerin lisäksi vähintään kuusi peräkkäistä mestaruutta ovat saavuttaneet Lee Haney (1984-1991), Dorian Yates (1992-97) ja Ronnie Coleman (1998-2005).

Naisten Ms. Olympia -kisoissa eniten voittoja ovat haalineet Cory Everson (1984-89), Lenda Murray (1990-95, 2002-03) ja Kim Chizevsky (1996-99).

Suomalaisia kehonrakentajia ovat (tai ovat olleet) muun muassa seuraavat miehet: Boogie "Jumala" Mustonen, Jari Mentula, Jyri Rusendal, Marko "Supermassa" Savolainen, Ari "Godzilla" Kokkonen, Jorma Räty ja naiset: Kike Elomaa, Marjo Krishi, Marja Kälvälä, Marja Lehtonen, Pauliina Talus.