Kenraali (elokuva)
Wikipedia
Kenraali The General
|
|
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Ensi-ilta | 5. helmikuuta 1927 |
Ohjaus | Clyde Bruckman Buster Keaton |
Käsikirjoitus | Al Boasberg Clyde Bruckman Buster Keaton Charles Smith |
Pääosissa | Buster Keaton Marion Mack Frank Barnes Charles Smith Jim Farley Glen Cavender |
Sävellys | |
Tuotanto | Joseph M. Schenck |
Elokuvayhtiö | Keaton-Schenck / United Artists |
Kesto | 75 tai 78 minuuttia |
Kieli | englanti |
Budjetti | |
Ikäraja Suomessa | sallittu |
Jatko-osa(t) | |
IMDb | |
Elonet |
Kenraali (engl. The General) vuodelta 1927 on Buster Keatonin mahdollisesti tunnetuin elokuva. Se sijoittuu Yhdysvaltain sisällisodan aikaan ja kertoo rautatieläisen, Johnnie Grayn, rakkaudesta Kenraali-nimiseen veturiin ja Annabelle Lee -nimiseen naiseen.
Elokuvan on ohjannut yhdessä Buster Keatonin kanssa Clyde Bruckman, ja se on sijoittunut kerta toisensa jälkeen kriitikoiden kaikkien aikojen elokuvia listanneissa äänestyksissä korkeille sijoille, varsinkin pelkkiin mykkäelokuviin keskityttäessä.
Kenraalin juoni perustuu tositapahtumiin, minkä takia sen filmatisoiminen komediana herätti vastustusta. James J. Andrewsin johtamat pohjoisvaltioiden vakoojat kaappasivat Kenraali-veturin ja matkustajajunan huhtikuussa 1862 Atlantan tienoilla, ja pyrkivät palauttamaan sen omalle puolelleen. Junan miehistö kuitenkin nousi kapinaan ja etelävaltioiden joukot saivat kaapparit käsiinsä kymmenisen kilometriä ennen rajaa, ja myöhemmin joukkio sai hirttotuomion vakoilusta. William Pittenger kirjoitti aiheesta teoksen The Great Locomotive Chase.
Keaton totesi ottaneensa siivun historiaa ja pitäytyneensä siinä yksityiskohtaisesti. Hänen vaatimuksestaan episodit kuvattiin alkuperäisillä tapahtumapaikoilla. Taistelukohtaukset työllistivät melkoisen osan Oregonin kansalliskaartista. Kenraalista löytyy myös mykkäelokuvien kauden kallein kohtaus, jossa Texas-veturi tuhoutuu pudotessaan jokeen palavalta rautatiesillalta. Autenttisuuspyrkimyksessään Buster Keaton oli antanut kunnostaa kaksi vanhaa veturia 65 vuoden takaiseen asuunsa. Höyrykattiloiden lämmittäminen puulla johti kahden metsäpalon syttymiseen kuvausten aikana. Filmaus merkitsi myös Keatonille elinikäisen veturiharrastuksen huipentumaa.
Kun Keatonilta kysyttiin miksi hänen elokuvansa näytti autenttisemmalta kuin Tuulen viemää, hän vastasi: "Niin, he turvautuivat tarinassaan romaaniin. Me menimme historiaan."
[muokkaa] Lähteet
- Suomen elokuva-arkiston (Orion) ohjelmalehtinen syyskaudella 2006