Kenttätykistöpatteriston määrävahvuus (talvisota)
Wikipedia
Kenttätykistöpatteriston määrävahvuus talvisodan aikana oli riippuvainen lähinnä siitä millainen tykkikalusto patteristolla oli käytettävissään.
Pääsääntöisesti pyrittiin siihen, että kaksi alayksikköä (=patteria, joka vastasi lähinnä jalkaväen komppaniaa) olisi varustettu kanuuna-kalustolla (yleensä 76,2 mm) ja yksi alayksikkö haupitsi-kalustolla (yleensä 122 mm).
Patteristo vastasi lähinnä jalkaväkipataljoonaa määrävahvuuksiltaan.
Aivan kaikkien patteristojen osalta kyseiseen kalustotavoitteeseen ei päästy.
Muun kaluston osalta ongelmana oli myös kaluston riittävyys, jota puolustusvoimilla ei ollut kylliksi.
Määrävahvuuteen kuului:
- 12 Tykkiä
- n. 780 henkilöä
- n. 430 hevosta
Kenttätykistöpatteristo oli organisoitu siten, että siihen kuuluivat mm.:
- Esikunta
- Komentotoimisto
- Huoltotoimista
- Esikuntapatteri (vastasi siis esikuntakomppaniaa)
- Viestijaos
- Asemajaos (valmisteli tuliasemia)
- Toimitusjaos (talous-, lääkintä- ja eläinlääkintä)
- Patteriston kolonna
- Ampumatarvikekolonna
- Elintarvikekolonna x 2
- 1.Patteri
- Komentoryhmä
- Toimitusjaos
- Tulenjohtue
- Tulenjohtoryhmä x 2
- Tulipatteri (a' 4 tykkiä)
- Asemajaos
- 1.Tulijaos (2 tykkiä)
- 2.Tulijaos (2 tykkiä)
- 2.Patteri
- kuten edellä
- 3.Patteri
- kuten edellä
Numerointi perustui samaan ajatukseen kuin jalkaväessä. Esimerkiksi KTR 13:n ensimmäisen patteriston toinen patteri numeroitiin 2.(/I)/KTR 13 ja KTR:n kolmannen patteriston ensimmäinen patteri numeroitiin 9.(/III)/KTR 13.
