Keuhkot
Wikipedia
Keuhkot (pulmo, organum velum respirationis) kuuluvat hengityselimiin, muita osia ovat ylä- ja alahengitystiet. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä sivuonteloineen, nielu ja kurkunpää. Alahengitysteihin kuuluvat henkitorvi, pääkeuhkoputket ja näistä haarautuvat pienemmät keuhkoputket.
[muokkaa] Keuhkojen toiminta
Keuhkojen tehtävä on tuoda elimistöön soluhengityksessä tarvittavaa happea ja poistaa soluhengityksen tuottamaa hiilidioksidia. Tätä tapahtumaa kutsutaan hengitykseksi. Keuhkot kuuluvat myös erityselimiin, koska ne poistavat elimistöstä hiilidioksidin lisäksi muitakin kaasumaisia kuona-aineita. Rintakehä ympäröi keuhkoja, alapuolella on pallealihas (diaphragma). Kun pallea jännittyy, lihas vetäytyy alemmas ja keuhkoihin muodostuu alipaine, jolloin keuhkoihin virtaa ilmaa. Normaalissa uloshengityksessä ei tarvita lihasten työtä, vaan keuhkot palautuvat alkuperäiseen muotoonsa omaa kimmoisuuttaan. Ihminen hengittää vuorokauden aikana tuhansia litroja ilmaa.
[muokkaa] Keuhkojen rakenne
Keuhkoja ympäröi umpinainen kaksilehtinen keuhkopussi (pleura), joka vähentää hengitysliikkeiden aikana syntyvää kitkaa. Pääkeuhkoputket haarautuvat keuhkoputkiksi, keuhkoputket ilmatiehyiksi ja ilmatiehyet keuhkorakkuloiksi eli alveoleiksi, joissa kaasujen vaihto hengitysilman ja veren välillä tapahtuu. Ihmisellä on noin 700 miljoonaa keuhkorakkulaa.
| Hengityselimistö |
|---|
| Nenä | Nenäontelo | Sivuontelo | Nielu | Kurkunpää | Henkitorvi | Keuhkot | Keuhkoputket | Keuhkorakkulat |
| Verenkierto |
|---|
| Veri | Sydän → Aortta → Valtimot → Hiussuonet → Laskimot → Onttolaskimot → Sydän → Keuhkovaltimorunko → Keuhkot → Keuhkolaskimo → Sydän |
