Kolhoosi
Wikipedia
Kolhoosi (ven. колхоз, коллективное хозяйство, kolhoz, kollektivnoje hozjaistvo, 
колхо́з? [kʌlˈxos]) eli osuustoimintatila on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa. Neuvostoliitossa kolhoosien määrä kasvoi ensimmäisen viisivuotissuunnitelman aikana, kun viljelijöitä kannustettiin ja lopulta jopa pakotettiin liittymään yhteen. Valtion kannalta tämä tarjosi mahdollisuuden torimyynnin rajoittamiseen sekä maatalousväestön tulotason valvomiseen nopean suurteollistamisen rahoittamiseksi. Myös koneistus voitiin keskittää traktoriasemille.
Kolhoosin jäsen (ven. колхо́зник, kolhoznik) sai osuuden tilan tuotosta tekemiensä työpäivien lukumäärän mukaan. Kolhoosin jäsenillä oli myös oikeus yhteen aariin yksityistä maata viljeltäväksi sekä mahdollisuus pitää muutamia eläimiä. Monet maatyöläiset pitivätkin kolhooseista juuri näiden oikeuksien vuoksi, sillä he saivat suurimman osan tuloistaan oman maa-alueensa ansiosta.
Kolhooseja on pääasiassa sosialistisissa valtioissa, kuten Kiinan kansantasavallassa ja Pohjois-Koreassa. Aiemmin kolhooseja oli myös Neuvostoliitossa ja itäblokin maissa. Kommunismin romahdettua Euroopassa kolhoosien määrä pieneni huomattavasti.
Israelissa toimivia osuustoimintatiloja kutsutaan nimellä kibbutz.
