Kriikuna
Wikipedia
| Kriikuna | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
Kriikuna (Prunus domestica subsp. insititia) on luumun (Prunus domestica) alalaji, jolla on hienoinen nukka sinisen hedelmän pinnassa. Hedelmäliha puolestaan on kellanvihreää. Kriikuna on luumua pienempi ja sen kivi on pyöreähkö, kun taas luumun kivi on ovaalin muotoinen ja siinä on terävä pää. Kriikunaa ei yleensä syödä raakana, koska raaka kriikuna on yleensä hyvin hapan. Kypsät, maahan pudonneet kriikunat ovat melko makeita ja herkullisia. Siksi sitä käytetäänkin yleensä keitettynä hilloissa ja hyytelöissä. Mehumaijassa voi valmistaa kriikunoista mehua.
Hyvin kylminä talvina kriikunapensaat saattavat paleltua ja kuivua. Juuristossa on kuitenkin syksyllä varastoituja ravinteita, ja tavallisesti ne toipuvat keväällä, ja muutamassa vuodessa kasvavat entiselleen, tuottaen taas hyvän sadon.
Linnut eivät erityisemmin piittaa kriikunoista, mutta ainakin supikoirat ja mäyrät syövät niitä.
Uskotaan, että kriikunoita on viljelty jo antiikin ajan Damaskoksessa. On pystytty todistamaan, että roomalaiset toivat sen mukanaan Englantiin, sillä sieltä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa kriikunoiden jäänteitä. Englantilaiset puolestaan veivät kasvin Amerikkaan.
Luokat: Kasvityngät | Hedelmät | Prunus
