Kulorastas

Wikipedia

Kulorastas

Tieteellinen luokittelu

Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Rastaat Turdidae
Suku:	Turdus
Laji:	viscivorus

Kulorastas (Turdus viscivorus) on vähän laulurastasta suurempi varpuslintuihin kuuluva lintu.

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Selkäpuoli on ruskeanharmaa, vatsapuoli vaalea ja pyöreiden, selvärajaisten mustien täplien pilkuttama. Lennossa huomaa valkeat kainalohöyhenet ja pyrstön valkoiset kulmat. Väritykseltään muistuttaa laulurastasta, mutta on suurempi, mustarastaan kokoluokkaa.

Pituus 26–29 cm, paino 100–130 g.

Ääni erikoinen pärinä tai rätinä, joka tuo mieleen pikkupoikien pyöränpinnoihin kiinnitetyn päristimen. Laulu on kuuluvaa ja sen tempo on nopeampi ja kesto lyhyempi kuin mustarastaan laulussa, jota se suuresti muistuttaa.

Kulorastas on arka ja hiljainen lintu. Muuttoaikoina tavataan pienissä parvissa.

Vanhin suomalainen rengastettu kulorastas on ollut 4 vuotta 10 kuukautta 17 päivää vanha.

[muokkaa] Levinneisyys

Kulorastasta esiintyy koko Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa. Talvella pihlajanmarjojen ym. talviravinnon loppuessa rastaat vaeltavat etelämmäs suurina parvina. Keski-Euroopassa kulorastaan talviravintoa ovat etenkin mistelin marjat, siksi sen nimikin on monissa kielissä mistelirastas.

Kulorastas pesii lähes koko maassa havumetsäalueella. Suomessa pesii 40 000 – 70 000 paria.

Kulorastas on Suomessa muuttolintu. Se lähtee syys–lokakuussa talvehtimisalueilleen Etelä- ja Kaakkois-Eurooppaan, josta se palaa huhtikuussa. Hyvinä pihlajanmarjatalvina voi joitakin yksilötä talvehtia Suomessa räkättirastasparvissa.

[muokkaa] Elinympäristö

Havumetsät, etenkin vanhat harju- ja kalliomänniköt. Keski-Euroopassa yleinen puistolintu. Muuttoaikoina pelloilla ja saaristossa.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä on suurehko ja rakennettu kuivista oksista ja ruohoista sekä jäkälästä, sisältä vuorattu savella ja heinillä. Pesä on tavallisesti männyssä muutaman metrin korkeudella. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun tienoilla. Naaras munii tavallisesti 4 vihertävää, täplikästä munaa, ja hautoo niitä n. 2 viikkoa. Molemmat emot hoitavat poikasia, jotka lähtevät pesästä 2-viikkoisina. Voi pesiä toisen kerran kesän aikana.