Kuusitiainen
Wikipedia
| Kuusitiainen | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Kuusitiainen (Parus ater, käytetään myös Periparus ater) on Suomen pienin tiainen, joka näppärästi keinuu kuusen oksilla tarvittaessa pää alaspäin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Musta pää, ruskehtava vatsa, harmaat siivet. Vaalea niskalaikku ja pieni koko auttavat erottamaan kuusitiaisen talitiaisesta. Pituus 11 cm, siipien kärkiväli 18 cm, paino 8 g. Pienimpiä suomalaislintuja. Puuhakas ja eloisa, liikkuu ja oleilee etupäässä kuusten latvaosissa.
Laulu kirkas ja voimakas ”piiti-piiti-piiti…”, usein pitkinä sarjoina kuusen latvasta. Laulu muistuttaa kiireistä talitiaisen laulua. Äänet tiaismaisia tiitityksiä, paitsi tunnusomainen, vihervarpusmainen vihellys ”tiii-tyy”.
Vanhin suomalainen rengastettu kuusitiainen on ollut 7 vuotta 14 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Eurooppa ja Pohjois-Aasia Japaniin saakka, sekä Pohjois-Afrikka. Suomessa pesii Tornion-Kuusamon korkeudelle saakka. Runsain se on Etelä-Suomessa, etenkin Hämeen ja Uudenmaan kuusivaltaisilla seuduilla. Esiintymisen vuosivaihtelu on suurta.
Suomessa pesii noin 30 000 – 100 000 kuusitiaisparia.
[muokkaa] Elinympäristö
Viihtyy parhaiten vanhoissa kuusikoissa, myös muissa havumetsisssä ja sekametsissäkin. Suomessa ei tavata puhtaissa lehtimetsissä. Syysmuutolla tavataan melko yleisesti ulkomeren saarilla. Talvella tulee taajamien lintulaudoille, harvoin keskikaupungille.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kuusitiainen tekee pesänsä valmiiseen koloon: jonkun muun lajin hylkäämään pesään tai ihmisen tekemään pönttöön (lentoaukko n. 27 mm). Hyväksyy pesäpaikaksi myös monenlaiset muut kolot, esim. kaatuneen puun juurakossa, aidantolpassa, rakennuksessa jne. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun jälkeen. Naaras munii 8–10, keskimäärin 9, punapilkkuista valkoista munaa, joita se hautoo pari viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokykyisinä runsaan 2 viikon ikäisinä. Molemmat emot ruokkivat niitä pesässä ja vielä 1–2 viikkoa pesästälähdön jälkeen. Usein kuusitiaiset pesivät toisen kerran joko samaan tai lähistöllä olevaan koloon. Näihin pesiin munitaan kesäkuun loppupuolella. Munamäärä on pienempi kuin ensimmäisessä pesyeessä.
[muokkaa] Ravinto
Kesällä pienet hyönteiset ja hämähäkit, kesäpäivän aikana tarvitsee n. 2 g ravintoa. Syksyllä varastoi kuusen oksien kätköihin havupuiden siemeniä ja selkärangattomia. Esim. kirvoista kuusitiainen tekee pienen pallon ja kiinnittää sen neulasten varaan. Talvella syö varastoimiaan eväitä ja käy mieluusti lintulaudoilla syömässä rasvaa, maapähkinää ja auringonkukansiemeniä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Michelsson, Stig 1969: Tali- ja kuusitiaisen sekapesye. – Lintumies 4.1969 s. 104. SLY.
