Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Kvartsi – Wikipedia

Kvartsi

Wikipedia

Kvartsikristalli
Kvartsikristalli

Kvartsi on maankuoren yleisin mineraali maasälvän ohella. Se koostuu lähinnä piidioksidista (SiO2), ja vähäiset muiden aineiden pitoisuudet tai poikkeamat rakenteessa saavat aikaan kvartsin lukuisat muunnokset. Puhtaan kvartsin kovuus on 7 Mohsin asteikolla ja sen ominaispaino 2,65. Kvartsin kidejärjestelmä on heksagoninen. Kvartsista käytettiin suomen kielessä aiemmin nimitystä ukonkivi.

[muokkaa] Esiintyminen

Kvartsia tavataan hyvin usein pyramidiin päättyvän kuusisivuisen prisman muotoisina kiteinä, joiden rakenne tosin on tavallisesti häiriintynyt tai jotka esiintyvät niin massiivisina muodostumina, että kidemuoto on vain osittain havaittavissa. Kvartsi muodostaa muiden mineraalien kanssa lukuisia yleisiä kivilajeja, kuten graniitin, kvartsiitin ja hiekkakiven sekä muita metamorfisia ja sedimenttikivilajeja. Yleisyytensä vuoksi se esiintyy pienessä määrin niissäkin kivilajeissa, jotka muodostuvat pääasiassa muista mineraaleista, esimerkiksi kalkkikivessä.

[muokkaa] Käyttö

Jo antiikin Roomassa tiedettiin, että kvartsikide pystyy jakamaan valon spektriksi. Jotkut kvartsikiteiden tyypit ovat pietsosähköisiä, eli ne pystyvät tuottamaan sähköä, kun niihin kohdistetaan mekaanista työtä. Aikanaan pieniä kvartsikiteitä käytettiin gramofonin neulana. Nykyään synteettisesti valmistettuja kvartsikiteitä käytetään elektronisissa oskillaattoreissa, jotka puolestaan toimivat muun muassa kvartsikellojen osasina. Kvartsia sekä sen muunnoksia käytetään laajalti korukivinä. Kovuutensa ansiosta kvartsi kestää hyvin korukäytössä.

[muokkaa] Muunnoksia

  • Vuorikide (vuorikristalli) on puhdas ja läpinäkyvä kvartsi, joka esiintyy suurehkoina kiteinä
  • Ametisti on violetti ja läpinäkyvä; väri johtuu epäpuhtauksista
  • Sitriini on kellertävä ja läpinäkyvä; esiintyy luonnossa, mutta useimmiten tuotetaan lämpökäsittelemällä ametisteja
  • Ruusukvartsi on vaaleanpunainen ja läpikuultava
  • Savukvartsi on ruskea ja läpinäkyvä tai läpikuultava
  • Maitokvartsi on valkoinen ja läpikuultava tai läpinäkymätön
  • Tiikerinsilmä on ruskeaa kuituista läpinäkymätöntä kvartsia, jossa esiintyy kissansilmäilmiö
  • Haukansilmä on tummanharmaata tai mustaa läpinäkymätöntä kvartsia, jossa esiintyy kissansilmäilmiö
  • Kalsedoni on yhteisnimitys piilokiteiselle kvartsille
    • Akaatti on usein geodien muodossa esiintyvä läpikuultava raidallinen kalsedonimuunnos
    • Onyksi on akaatti, jonka raidat ovat suoria, samansuuntaisia ja -kokoisia
    • Jaspis on läpinäkymätön ja vaihtelevan värinen (usein punaruskea)
    • Aventuriinikvartsi on vihreä ja läpikuultava; mineraalisulkeumat aiheuttavat muunnokselle sen ominaisen kimmellyksen
    • Karneoli on oranssinpunainen ja läpikuultava
  • Opaali muistuttaa koostumukseltaan kvartsia, mutta sisältää lisäksi vettä ja on amorfinen.
Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu