Kynnetönmanaatti
Wikipedia
| Kynnetönmanaatti | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kynnetönmanaatti |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Kynnetönmanaatti (Trichechus inunguis) on manaateista pienin. Tämä Amazoniassa elävä laji on vaarantunut.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kynnettömänmanaatin pituus on noin 3 metriä ja paino 350–500 kg. Nimensä mukaan siltä puuttuu kynnet toisin kuin muilta manaateilta. Sormiluut ovat pitkät ja erottuvat melko helposti. Kynsien ohella lajilta ovat hävinneet myös lantion luut, jotka muilla manaateilla on. Iho on muuten tasaisen harmaa, mutta rinnan kohdalla on vaalea alue. Koko ruumista peittää ohut ja lähes väritön karva, joka erottuu huonosti; ainoastaan suun seudulla se on verraten tiheää.
[muokkaa] Levinneisyys
Kynnetönmanaatti elää vain Amazonin jokialueella, Brasiliassa, Perussa, Kolumbiassa ja Guyanassa. Mahdollisesti niitä on myös Orinoco-joella Venezuelassa.
[muokkaa] Elinympäristö ja elintavat
Kynnettömätmanaatit elävät Amazonin alueella, jossa usein tulvii vuosittain. Tulva peittää Englannin kokoisen sademetsäalueen. Manaatit suosivat hitaasti virtaavia tai seisovia järviä, jokia ja kanavia, joissa kasvaa paljon vesikasveja etenkin pinnalla. Veden lämpötilan täytyy olla yli 22 astetta. Manaattien elinalueella vedenpinnankorkeus voi vaihdella jopa 10–15 metriä, ja manaatit joutuvat vetäytymään kuivan kauden ajaksi syviin järviin tai joenuomiin. Kun vedenpinta nousee, ne siirtyvät jopa puolen vuoden paaston jälkeen reheville tulvaniityille keräämään rasvavarastoa. Manaattien lyhyt kuono sopii erityisen hyvin pintakasvien syöntiin. Kynnettömätmanaatit lisääntyvät tulva-aikana ja kantoaika kestää 12–14 kuukautta. Kynnettömätmanaatit lisääntyvät hyvin hitaasti. Naaras synnyttää ensimmäisen kerran vasta 7–10-vuotiaana ja sen jälkeen 3–5 vuoden välein. Manaatit synnyttävät yhden poikasen kerrallaan. Kynnettömällämanaatilla ei ole luonnollsia vihollisia.
[muokkaa] Uhat
Kynnetöntämanaattia metsästävät nykyään lähinnä alkuperäisasukkaat, mutta muutoin se on rauhoitettu. Manaatteja tapettiin 1930- ja 1940-luvuilla tuhansia vuosittain, mikä johti kantojen romahtamiseen. Pyynti lopetettiin 1973. Manaattien lukumäärää ei tiedetä, mutta laji on ilmeisesti harvinaistunut vielä rauhoituksen jälkeenkin etenkin metsänhakkuiden, saastumisen ja myös salametsästyksen takia. Manaatteja hukkuu myös verkkoihin. Kynnetönmanaatti elää useilla suojelualueilla kuten Jaun kansallispuistossa Brasiliassa ja Perussa muun muassa Pacaya-Samirian suojelualueella. Uusia suojelualuieta on perusteilla.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Sirenia Specialist Group 1996. Trichechus inunguis. In: IUCN 2006. 2006 IUCN Red List of Threatened Species. Luettu 7. tammikuuta 2007.
