Ligniini
Wikipedia
Ligniini on vahvoja sidoksia muodostava polyfenoli. Se on maapallon toiseksi yleisin biopolymeeri, sillä puussa on selluloosan jälkeen eniten ligniiniä, noin 20–30 prosenttia. Ligniini on puussa kuitujen sidosaineena, ja sen vuoksi puun väri on yleensä kellertävä.
[muokkaa] Ligniinin rakenne
Ligniinillä ei ole selkeää kemiallista rakennetta, mutta sille voidaan määrittää keskimääräinen kemiallinen kaava. Useita erilaisia rakennemalleja on ehdotettu ja tiedetään, että ligniinin rakentuu monolignoleista, joita ovat p-kumaryylialkoholi, koniferyylialkoholi, ja sinapyylialkoholi. Ligniin rakenne myös vaihtelee riippuen kasvista. Ligniini on hyvin haaroittunut polymeeri ja siten täysin amorfinen. Sitä ei voida kiteyttää.
[muokkaa] Ligniini paperiteollisuudessa
Paperiteollisuudessa ligniini on puussa haitallinen komponentti, koska se sitoo puun selluloosan ja hemiselluloosan. Paperinvalmistuksessa ligniini pyritään poistamaan massasta mahdollisimman tehokkaasti ja sellua keittämällä se melko hyvin onnistuukin.
Selluteollisuudessa ligniini hyvän lämpöarvonsa takia yleensä poltetaan. Sulfaattiligniiniä (kraftligniini), jota saadaan sulfaattisellunkeitossa ja lignosulfonaattia, jota saadaan sulfiittisellunkeitoissa, voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi sideaineena teiden pölyämisen estämisessä, dispergointiaineena sementin valmistuksessa tai raaka-aineena useille hyödyllisille molekyyleille. Ligniinistä voidaan valmistaa muun muassa vaniliinia, DMSO:ta, etanolia ja ksylitolia.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ligniinin biosynteesi (englanniksi)
- Ligniini-instituutin kotisivut (englanniksi)
