Lupiini
Wikipedia
| Komealupiini | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Lupiini eli komealupiini (Lupinus polyphyllus) on hernekasveihin kuuluva kasvi. Komealupiini on tuotu Eurooppaan 1800-luvulla Pohjois-Amerikasta koriste- ja rehukasviksi. Ruotsissa on kirjattu lupiinin esiintyminen villinä luonnossa ensi kerran jo vuonna 1870 Skånessa [1].
Suomessa komealupiinia esiintyy koristekasvina puutarhoissa ja sieltä karanneena etenkin tienpientareilla ja ratapenkereillä sekä teidenvarsiniityillä. Karkulaisena komealupiini on vallannut paikoin suuria aloja maan eteläosissa. Oulun pohjoispuolella ei juuri esiinny tiheän lupiinikasvuston valtaamia suuria alueita, koska ankarampi talvi ja lyhyempi kasvukausi estävät tehokkaasti siemenistä lisääntymistä. Kesällä kasvaneet hentojuuriset taimet eivät yleensä selviä talvesta, mutta syvälle juurtuneet isommaksi varttuneet yksilöt talvehtivat hyvin myös maan pohjoisimmissa osissa. Ruotsissa komealupiini esiintyy vastaavasti luonnossa etelästä maan keskiosiin asti teiden varsilla.
Nykyään kun vähä-alkaloidiset (makeat) muodot lupiinista on löydetty Suomessa, mahdollisuus tämän monivuotisen lupiinilajin koko hyödyntämisestä rehun tuotantoon, viherlannoitteena, puutarhataloudessa ja muilla pelloilla näyttää varsin lupaavalta.
Suomen ympäristökeskus on voimakkaasti lupiinin leviämisen estämisen kannalla, koska lupiini on luonnossa esiintyviä kotoperäisiä lajeja syrjäyttävä vieraslaji. Komealupiini lisää maaperän typpipitoisuutta sitomalla typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla kuten monet muutkin hernekasvit (kotoperäinen hiirenvirna). Maaperän koostumuksen muutos heikentää alkuperäisten, köyhässä maaperässä esiintyvien niittykasvien elinmahdollisuutta.
Kukan väri vaihtelee valkoisesta, vaalean punaiseen, sinipunaiseen ja siniseen. Kukinnon väri vaihtelee myös samassa yksilössä riippuen iästä. Kukinnon rakenne on terttu ja hedelmä on monisiemeninen palko. Palko on karvainen. Lehdet ovat monisormiset. Kukkimisaika on kesäkuusta heinäkuuhun.
Kasvin kerrotaan olevan myrkyllinen, mutta siitä valmistetaan soijan tapaista rehua.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Den virtuella Floran(ruotsiksi)
