Madeleinen kulttuuri
Wikipedia
Madeleinen kulttuuri (Magdalénen kulttuuri) oli jääkauden kylmyyshuipun jälkeinen metsästyskulttuuri alkujaan Etelä-Ranskassa ja Pohjois-Espanjassa noin 20500- 13400 vuotta sitten eli noin 18000-10000 radiohiilivuotta sitten. Tältä kaudelta tunnetaan mm. Lascauxin ja Altamiran luolamaalaukset sekä luolakaiverruksia. Luiset työkalut olivat tarkoituksenmukaisia ja koristeellisiakin. Tunnettuja Madeleinen työkaluja ovat esim. luiset väkäsharppuunat ja peuran muotoiset luiset keihäänheittimet. Jousi ja nuoli keksittiin Euroopassa tai levisi tänne. Madeleinen kulttuuri oli myöhäisen jääkauden Euroopan läntinen haara, joka levitti vaikutteitaan laajella Eurooppaan ja Vanäjällekin. Alussa kulttuuria oli vain Etelä-Ranskassa, hieman myöhemmin Espanjassakin, sitten kulttuuri levisi Keski-Ranskaan ja myöhemmin Etelä-Saksaan ja jopa Länsi-Tšekkiin asti. Monesti Madeleinen ihmisiä pidetään vain peuranmetsästäjinä, mutta tuon kulttuurin ihmiset metsästivät myös hevosia ja muuta suurriistaa.
Jääkauden loppupuolella Madeleinen vaikutus levisi Englantiin ja ehkä jopa Norjan rannikolle asti. Tämän kulttuurin aikana oli pohjoisen mannerjäätikön huippukohta ohitettu ja voimakas jään vetäytyminen ja lämpeneminen alkoi noin 14700 vuotta sitten, mutta pian tuli kylmä takatalvi, nuorempi dryas. Ajalle ominaisia luolamaalauksia tehtiin luultavasti siksi, että uskottiin niiden takaavan hyvän metsästysonnen. Varmasti tätä ei osata sanoa, monia teorioita luolamaalausten maalamisen syistä on kehitelty.
On väitetty Madeleinen ihmisten olleen baskeja, mutta tämäkin on arvailua. Madeleinen kulttuurin jälkeen tuli Pyrenaiden lähellä Azilin kulttuuri, ja Pohjois-Euroopassa Tjongerin kulttuuri ja Federmesserin kulttuuri.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Madeleinen kulttuuri
Madeleinen ajan ihmiset elivät pääosin metsästämällä suurriistaa eli megafaunaa, nimeenomaan peuroja ja muita hirvieläimiä. Madeleinen ihmiset tappoivat myös mm. mammutteja, villasarvikuonoja, ja alkuhärkiä.
Madeleinen kulttuurin nimikkolöytöpaikka on Keski-Ranskassa Dordognen maakunnassa, Tursacissa oleva La Madeleinen luola, joka on suojaisan kalliojyrkänteen alla Vezerejoen lähellä.
Madeleinen ihmisten elämäntapa oli vaeltelevaa, luoliin kokoonnuttiin rituaaleja verten. kaudelle tapahtui huomattavaa väestönkasvua. Uskotaan ihmisten eläneen muutaman kymmenen hengen ryhmissä, jotka koostivat satojen ihmisten heimoja. Madeleinen luolamaalauskulttuuri levisi laajalle alueelle, mm. Italiaan, Venäjälle, Saksaan ja Englantiinkin noin 14000 vuotta sitten Creswellin kulttuurin nimellä. Venäjällä kulttuuria sanotaan Molodovan kulttuuriksi. Pohjoisessa Madeleinen kulttuuri levisi Etelä-Tanskaan ja eteläiseen Keski-Englantiin asti, ja madeleinen kauden löytöjä on tehty Euroopasta huomattavsti runsaammin kuin aikaisempien myöhäispaleoliittisten kausien löytöjä, ja suuria keksittymiä on myös pohjoisessa, tosin kuin aiemmin.[1] Simpukankuoria vietiin yli 700 km päähän. Kartiomaiset työkalut ja harppuunat ilmestyivät myöhäisellä Madeleinen kaudella, niin kuin veneetkin.
Madeleinen kaudella tehtiin työkaluja mammutin syöksyhampaista, luusta ja sarvesta, vaikka kivityökaluja käytettiin edelleenkin. Mikroliitit, pienet terämäiset kivensirpaleet, ilmestyivät mukaan kuvaan viimeistään Madeleine 2-kaudella. Tekniikka kehittyi kivikauden mitassa nopeasti. Metsästysvälineistäkin tehtiin tyylikkään näköisiä. Luusta tehtiin veitsiä ja keihäänkärkiä eläimen muotoisiksi koristeltuja atlatl-keihäänheitinpuita, joilla lisättiin keihään kantomatkaa vipuvaikutuksen avulla. Heitinpuu pidensi käden pituutta ja siten heiton voimaa. Tämä ennen Madeleine-kautta tehty keksintö yleistyi Euroopassa voimakkaasti tällä kaudella. Luuheittimet saatettiin tehdä mammutin, biisonin, vuohen ja hevosen muotoisiksi metsästysonnen takaamiseksi. Esineihin oli kaiverrettu erilaisia koristekuvioita. Alettiin valmistaa peuransarvesta väkäsharppuunoita ja atraimia sekä kehitettiin jousi ja nuoli sekä silmällinen luuneula ompelua varten. Madeleine kauden luonteenomaisimmat esineet lienevät olleen luiset väkäsharppuunat.
Suurin osa kauden luolamaalauksista maalattiin kauden lopulla 15000-12000 vuotta sitten. Luolamaalauset esittävät yleensä metsästettäviä eläimiä, mm. peuroja, biisoneita, härkiä. Kausi jaetaan kuuteen alakauteen. Viimeisinä Madeleinen alakausina tämän kivikautisen kulttuurin ihmiset siirtyivät aikaisemmalle tundran valtaamalle alueeelle. Tätä kulttuuria seurasi Pohjois-Espanjan ja Lounais-Ranskan Azilin kulttuuri ja eräs aikalainen/seuraaja oli peuranmetsästäjien Hampurin kulttuuri. Tämän ja/tai Solutré-kauden asutus laajeni Siperiassa 20000-10 000 vuotta sitten. Koillis-Siperiassa oli asutusta viimeistään 15000 vuotta sitten. Ilmasto vaihteli Madeleine-kaudella huomattavasti, välillä oli jääkauden kylmiä ja välillä lämpimiä kausia. Tämä heijastui mm. Ranskan kasvillisuuden vaihteluna, metsä ja avoin aro/tundrakasvillisuus vaihtelivat. Alussa oli lämmin Lascaux-interstadiaali, sitten tuli kylmä kausi vanhin dryas, sitten lämpeni Bölling-Alleröd-kausiksi ja kylmeni dryaskaudeksi. Kausi päättyi noin 10000 vuotta sitten tapahtuneeseen, jääkauden päättäneeseen lämpenemiseen, jonka jälkeenkin isot mannerjäätiköt sulivat hitaasti pitkän aikaa.
[muokkaa] Madeleinen kulttuurille tyypillistä esineistöä
- Keihäslinko
- Peuranluusta tehty ornamentein uurrettu väkäsharppuuna
- Äitijumalan patsas
- Simpukankuorikalualkoru
- Tappi, jonka päässä on reikä, työkalu jota käytettiin keihään teroittamiseen
- Luuneula
- "Komentosauva"
[muokkaa] Madeleinen kulttuurin ajoitus
Madeleinen kulttuuri päättyi Alleröd-kauden alussa noin 12000 radiohiilivuotta sitten, jolloin alkoi Azilin ja Federmesserin aika. Jousi ja nuoli tulivat mukaan hieman ennen Allerödiä vanhemmalla dryaskaudella.
Esimadeleine oli noin 24800-23000 kalenterivuotta eli 21700-19300 radiohiilivuotta sitten. Varhaismedeleinen kausi alkoi noin 20300 vuotta eli 17500 radiohiilivuotta sitten. Madeleinen kulttuuri oli vaiheiden 3-6 oli noin 20500-13400 vuotta sitten eli 18180-11450 radiohiilivuotta sitten.
[muokkaa] Madeleinen kauden jako
Kerrostumat, ajat radiohiilivuosina.
Suluossa olevat ajat summittaisia, voivat alkaa 500v aikaisemminkin.
- Protomagdalenian 23000-21500 (Perigord VII), pitkänomaisia piikiviteriä.
- Aurignac V 21500-21000 = Esisolutre
- 0 18500-18000-> tai 18000-17000 Alempi Badegoulien, leikkauskaivertimet (joissa poikkipuu?)
- I (17000-> 17000-16000) Ylempi Badegoulien, satunnaisesti työstettyjä piikiven säleitä ("raclettes")
- II 17000 (16300-15000/14300) Mikroliitit ilmestyvät taas, Lascaux
- III 16000 - 13000 BP (14300 rcbp-> 14700-> 15000-14000)
- IV 13500-12800 BP (13500-> 14000-13000)
- V 12800-12400 (12500 --> 13000-12500)
- VI 12400-12200 (9500-> 12000-11500/n. 10000)
Madeleinen II-kulttuuri vallitsi Etelä-Ranskassa Bordeauxin eteläpuollella, muttei länsirannikolla. Madeleine levisi IV-V-kausilla Keski-Ranskaan noin ja Etelä-Saksaan Frankfurtin leveyksille asti, ja ehkä Pariisin altaaseenkin, ja Etelä-Englantiin.
V-kaudella Tšekin länsiosaan asti.
- Varhais 15000-14000 BP
- Keski 14000-13000 BP
- Myöhäis 13000-11000 BP
Tavallinen jako jakaa kerrostumat I-III alempaan, IV-VI ylempään.
- 16000 - 14000 BP Magdalene IV-VI ylämadeleine
- 14 000-12 000 BP IV alamadeleine
- Lascauxin luola, Ranskassa, 17000 BP luolataidetta, varhaismadeleine
- Altamiran luola, Espanjassa, 15000-13000 BP - keskimadeleine
- Niauxin luola, Ranskassa, 13000-13800 BP - keskimadeleine
- Le Portelin luola Ranskassa, 12000 BP myöhäsmadeleinen luolataidetta
[muokkaa] Ilmaston vaihtelut Madeleinen kaudella
Ydinalueen Madeleine katsotaan monesti päättyneen Allerödin alussa, jolloin se korvautui Azilin kulttuurilla.
- Vanhempi/vanhin dryas 17000-15000 vs: hyvin kylmää
- Bølling ja Allerød 15000-13000 vs: lämmin
- 13000-11500 vs: Nuorempi dryas, hyvin kylmää, tundra levisi taas etelään
[muokkaa] Madeleinen kulttuurin löytöpaikkoja
- La Laugerie-Haute Ranskassa Dordognessa
- La Laugerie-Basse
- Limeuil
- Lascaux Ranskassa Dordognessa 17000 rcbp->
- Altamira Espanjassa Pyreneillä, 15000-13000 v sitten, keskimadeleine
- Pech-Marlen luolaPech-Merle Ranskassa
- Niaux Ranskassa, keskimadeleine 13800-13800 v sitten
- Saint-Marcel
- Teyat
- Arudy (Pyrénées-Atlantiques)
- Marsoulas (Haute-Garonne)
- Le Mas-d'Azil (Ariège)
- Rouffignac
- La Ferrassie
- Laussel
- Les Eýzies
- Brassempouy
- Les Trois Freres
- El Castillo
- Le Portel myöhäismadeleine 12000 BP
[muokkaa] Venäjällä:
- Mezhirich, Mezin, Gontzy ja Yudinovo
