Mainostoimisto

Wikipedia

Mainostoimisto on palveluyritys joka tarjoaa mainontaan liittyviä palveluita asiakkailleen. Joskus mainostoimistot tarjoavat myös muihin markkinointiviestinnän osa-alueisiin liittyviä palveluita.

Mainostoimistojen työskentelyssä korostuvat luovuus, projektinhallinta sekä tiimityö. Mainostoimistojen työskentelytavat ja toimistojen osaaminen vaihtelee laajalti. Mainostoimistojen koko saattaa vaihdella yhden hengen toimistoista aina sadan hengen konserneihin.

[muokkaa] Mainostoimistot Suomessa

Suomessa toimii noin 2 000 mainostoimistoa, joissa työskentelee noin 4 500 henkeä. Mainosmarkkinoiden trendinä on jo pitkään ollut keskittyminen ja kansainvälistyminen. Suomen 25 suurinta toimistoa vastaavat noin 70 prosentista alan kokonaistuloksesta. Mainostoimistojen vähentyminen ja liiketoiminnan kaventuminen on ollut alalle leimallista jo vuosien ajan ja tämä on heijastunut myös työpaikkojen vähentymisenä. Keskimääräisen mainostoimiston koko on 22 henkeä, mutta yli neljän hengen toimistoja on maassa ainoastaan noin 100 kpl. Noin 80 prosenttia mainonnan suunnittelusta tapahtuu helsinkiläisissä toimistoissa.

[muokkaa] Mainonnan ostaminen

Mainostoimiston voi palkata toteuttamaan yksittäisen mainoksen tai kokonaisen mainoskampanjan. Täyden palvelun mainostoimisto tarjoaa suunnittelu- sekä projektinhallintapalveluita mainoskampanjoiden toteuttamiseksi. Mainostoimisto voi mm. asettaa kampanjan tavoitteet, muotoilla käytettävän strategian, muotoilla mainonnassa käytettävät viestit ja niiden tyylin, suunnitella medioiden käytön sekä hallita kaikkia kokonaisuuteen liittyviä projekteja. Erikoistunut mainostoimisto voi olla keskittynyt vain johonkin osa-alueeseen kuten esimerkiksi mainosmateriaalien tuotantoon tai medioiden käytön suunnitteluun.

Mainostoimistoa voi käyttää sekä suunnittelu- että toteutustehtäviin. Mainostoimistojen prosessit ja työskentelytavat ovat yleensä hioutuneet joko suunnittelun tai toteutuksen puolelle, joten hyvää suunnittelutoimistoa ei välttämättä kannata käyttää pelkästään omien ajatuksien toteutukseen. Suunnittelevat mainostoimistot ehdottavat asiakkaalle ratkaisuja asiakkaan antaman toimeksiannon perusteella. Valitun ratkaisun löytymisen ja muotoutumisen jälkeen toimisto hoitaa kampanjan toteutuksen ja projektinhallinnan. Asiakas voi käyttää mainostoimistoa myös pelkästään toteuttajana, jolloin asiakas vastaa suunnittelusta ja mainostoimisto toimii lähinnä alihankkijan roolissa.

Mainostoimiston asiakkaita ovat yleensä markkinointi- ja viestintäjohtajat sekä -päälliköt. Pienemmissä yrityksissä myös toimitusjohtajat osallistuvat yleensä markkinointiviestinnän suunnitteluun. Mainostoimistojen asiakkaiden osaamistaso vaihtelee laajalti. Tyypillinen ns. "osaava" asiakas on yleensä kokenut markkinointipäällikkö, joka briiffaa mainostoimiston täsmällisesti ja on hyvin perillä oman tuotteensa ominaisuuksista sekä asiakkaista. Usein asiakkaiden osaaminen saattaa olla kuitenkin enemmän oman alan erikoisosaamista eikä niinkään markkinointiosaamista, jolloin työskentelyn toimintamallit saattavat olla hyvinkin erilaisia.

[muokkaa] Hyvän toimeksiannon perustiedot

Lähteenä käytetty mm. Rope-yhtiöiden "Palvelujen käyttöopastus" -sivua [3].

1. Tiedot markkinoista

Kokonaismarkkinoiden suuruus ja kehitys
Markkinaosuudet ja niiden kehitys

2. Tiedot tuotteesta

Tuotekuvaus
Tärkein myyntiargumentti, lisäargumentti, eroavuus kilpailijoista
Tuotteen historia ja sen asema markkinointipolitiikassa
Tuotepalveluvalmius (hinta, huolto, varaosat, saatavuus yms.)

3. Tiedot kilpailijoista

Kilpailevat tuotteet, niiden ominaisuudet
Markkinatoimenpiteet (hinta, jakelu, arviot markkinointipolitiikasta, mainonta, myynninedistäminen).

4. Tiedot asiakaskunnasta

Asiakasprofiili (demografiset tekijät, psykografiset tekijät)
Osto- ja kulutustavat (kuka ostaa, mistä, milloin, kuinka usein)
Tiedot, käsitykset ja asenteet omaa ja kilpailevia tuotteita kohtaan.

5. Muut tiedot

Institutionaaliset tekijät (lainsäädäntö, toimialasopimukset)
Pitkällä aikavälillä kysyntään vaikuttavat tekijät.

6. Aikaisemmat toimenpiteet + arviointi

[muokkaa] Kampanjabriiffin sisältö

Lähteenä käytetty mm. Rope-yhtiöiden "Palvelujen käyttöopastus" -sivua [3].

1. Markkinoinnin tavoitteet ja mainonnan osa niiden saavuttamisessa

Mainonnan tavoitteet:
- myynnin lisääminen/kpl, € jne. tai katetta)
- uusien käyttöyhteyksine ja –tapojen löytäminen ja niistä kertominen
- uusien käyttäjäryhmien löytäminen
- tuotekuvaan vaikuttaminen
- yrityskuvaan vaikuttaminen

2. Markkinoinnin strategia ja markkinointitoimenpiteet

markkinointimix kokonaisuudessaan (tuote, hinta, jakelu, laatu)
muut myynninedistämistoimenpiteet
mainonta suhteessa muihin toimenpiteisiin

3. Markkinoinnin ja mainonnan kohderyhmät

lopulliset käyttäjät ja sidosryhmät (määrittely eri ominaisuuksien suhteen)
jälleenmyyjät ja sidosryhmät

4. Näkemykset mainonnan sisällöstä ja sanomasta

mitä tuotteesta halutaan sanoa
mitä muita elementtejä mainonnassa on huomioitava ja tuotava esiin (logo, merkki, valmistavaan yritykseen liittyvät tiedot jne.)

5. Aikataulu

6. Budjetti

[muokkaa] Työskentely mainostoimistossa

Mainostoimistossa työskentely tapahtuu tyypillisesti tiimeissä. Yhden tiimin kokoonpano voi olla esimerkiksi jotain seuraavista:

projektinjohtaja, yhteyshenkilö, luova johtaja, copywriter, AD, AD-assistentti
projektinjohtaja, planner, copywriter, AD
projektinjohtaja, copywriter, AD

Mainostoimiston työryhmissä on lähes aina projektinjohtaja tai yhteyshenkilö (trafiikki), joka vastaa kokonaisuuden hallinnasta ja muiden jäsenten "paimentamisesta".

Perinteisesti mainosuralle on suuntauduttu kaupalliselta alalta, mutta mainosalalle on myös tyypillistä että alalla työskentelevillä ihmisillä saattaa olla aivan eri alojen koulutuksia. Esimerkiksi copywriterin nimikkeellä työskentelevien henkilöiden joukossa on hyvin kirjavalla koulutustaustalla olevia henkilöitä.

Copywriter ja AD (Art Director, eli visuaalinen suunnittelija) vastaavat yleensä kampanjoiden käytännön suunnittelusta ja usein myös toteutuksesta. AD vastaa mainonnan visuaalisesta ilmeestä ja design-ratkaisuista. Copy hoitaa verbaalisen ilmaisun ratkaisut ja usein myös konseptisuunnittelun. Copylta edellytetään yleensä hyvää yleissivistystä, kykyä analyyttiseen ajatteluun ja kokonaisuuksien hahmottamiseen.

Art Director (AD, visualisoija, graafinen/kuvallinen suunnittelija, mainosgraafikko) työskentelee mainostoimiston luovassa ryhmässä tai AD:n, copyn ja yhteyshenkilön muodostamassa tiimissä. AD ja copy ovat työpari, joka suunnittelee mainosten teemat ja yleisilmeet. AD vastaa mainosten kuvallisesta ideoinnista ja toteutuksesta, hoitaa lehtien taiton ja mainosmateriaalien työstämisen. Hänen käsistään lähtevät leiskat (lay out) ja kokonaisratkaisut lehtimainoksiin, julisteisiin, esitteisiin, suoramainoksiin, tv- ja radiomainoksiin. AD suunnittelee myös tuotepakkauksia, messumateriaaleja ja huolehtii tuotekuvauksista yhdessä valokuvaajan kanssa. Hänen on hallittava tärkeimmät graafiset tietokoneohjelmat kuten In Design, Free Hand, Photoshop, Illustrator yms. Nykyisin tietokoneen näyttöpääte, mutta myös tussit, kynät, paperit ja erilaiset kuva- aineistot ovat AD:n tärkeimmät työvälineet. AD luonnostelee kuvituksia, pitää yhteyttä valokuvaajiin ja kirjapainoihin sekä valvoo työn toteutusta. Graafisessa suunnittelussa olennaisia elementtejä ovat tekstityypit, koot, värisävyt sekä kuvien koot ja rajaukset. AD valitsee tilattuun työhön sopivat elementit sekä sommittelee niistä visuaalisen kokonaisuuden. Copy eli copywriter laatii mainostekstit ja on sisällöntuottajana www-sivujen laadinnassa.

Suuremmissa mainostoimistoissa AD:n apuna voi työskennellä AD-assistentti tai graafinen viimeistelijä (ent. mainospiirtäjä), joka piirtää puhtaaksi AD:n luonnokset. AD-assistentti osallistuu hänkin suunnittelutyöhön. Mainokset tehdään säännöllisenä päivätyönä, mutta käytännössä luova työ edellyttää työajoista riippumatonta ideoiden jatkuvaa ajattelua ja kehittelyä.

[muokkaa] Lähteet

Vuokko, P. 2003. Markkinointiviestintä; merkitys, vaikutus ja keinot. WSOY, Porvoo.
Tuska, T. 2003. Mainonnan suunnittelun sietämätön keveys. Talentum, Helsinki.
Rope-yhtiöt, palvelujen käyttöopastus