Masai Maran kansallinen suojelualue
Wikipedia
Masai Maran kansallinen suojelualue on tunnettu luonnonsuojelualue Etelä-Keniassa, Narokin piirikunnassa. Puisto on Itä-Afrikan suosituin ja siellän on Serengetin tasangon gnu- ja seeprelaumojen kuivankauden suojapaikka.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perustaminen
Masai Marasta suojeltiin Maran kolmiona tunnettu 520 neliökilometrin alue vuonna 1948. Puistoa laajennettiin 1961, vaikka alueella ennen 1800-luvun karjaruttoepidemiaa eläneet maasait halusivat takaisin karjalaitumiaan. Puistosta tuli 1800 neliökilometrin laajuinen, ja suojelualue siirtyi Narokin piirikunnan alaisuuteen. Kiistat maankäytöstä johtivat suojelualueen pienentämiseen 1530 neliökilometriin vuonna 1984. Samalla muutettiin puiston nimi nykyiseksi Masai Maran kansalliseksi suojelualueeksi.
[muokkaa] Maantiede
Masai Mara sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoaman ja Viktoriajärven välisellä ylänköalueella Etelä-Keniassa. Mara sijaitsee 1500-1600 korkeudessa merenpinnasta, lukuun ottamatta länsirajana sijaitsevaa Siriajyrkännettä. Sen korkein kohta on 2080 metriä. Puistolla on Serengetin kansallispuiston kanssa etelässä 50 kilometriä yhteistä rajaa. Pohjoisessa sijaitsee Loitatasanko, joka on puiston villieläinten toinen tärkeä vaellusalue. Puiston läpi virtaa useita jokia, joista Mara- ja siihen yhtyvä Sandjoki ovat suurimmat. Muita ovat Nyangores- ja Amalajoki. Marassa sataa enemmän kuin Serengetin kansallispuistossa, eniten sadetta on helmi-toukokuussa. Lämpötila on parhaimmillaan lähes 30 astetta, yölämpötila laskee joskus alle 10 asteeseen.
[muokkaa] Kasvisto
Puistossa on ruoho-,pensas-, ja puusavanneja ja jokivarsimetsiä jopa soitakin. Tärkein elinympäristöon lähes puuton ruohosavanni joka on suurin ympäristötyyppi.
[muokkaa] Eläimistö
Masai Marassa elää Kenian ylivoimaisesti suurin eläinpopulaatio, joka on maailman mittakaavassakin merkittävä. Koska ruoho on puistossa vihreää lähes koko vuoden, tulee puistoon kuivalla kaudella valtavasti eläimiä etelästä, Tansanian puolelta. Puistoon vaeltaa gnuita noin 1,3 miljoonaa, seeproja lähes 200 000 ja noin 360 000 Thomsoningasellia. Eläimiä on eniten heinä-lokakuussa, jonka jäleen ne palaavat Serengetiin. Eläimiä vaeltaa toistaiseksi vielä pohjoisen Loitatasangoltakin, josta ne tulevat Maraan marras-huhtikuuksi. Ennen eläimiä tuli muualtakin Keniasta, mutta nyt niiden vaellusreitit ovat sulkeutuneet. Pääsy Loitatasangollekin ja sieltä pois on vuosi vuodelta vaikeampaa. Masai Maran ympärivuotiset ja Kenian eri osista vaeltavat laidunnisäkkäät ovat rajusti vähentyneet viime aikoina vaellusreittien sulkeutumisen vuoksi ja kasvavien turistimassojen takia jotka vahingoittavat luonnon toimintaa.
Enimmillään puistossa on kaksi miljoonaa eläintä, jolloin siellä on enemmän suuria villieläimiä kuin missään muualla maailmassa. Alueela elää kafferipuhveleita, seeproja, Thomsonin- ja grantingaselleja, topi-, gnu- ja lehmäantilooppeja ja pahkasikoja. Niitä syöviä petoeläimiä puolestaan ovat leijonat, täplähyeenat, leopardit ja gebardit. Pienempiä petoja ovat sakaalit karakalit ja korvakoirat. Vielä 1990-luvun alussa eläneet hyeenakoirat hävisivät koirista levinneen penikkataudin takia.
Joissa elää virtahepoja ja niilinkrokotiilejä. Puiston yleisimpiä kädellisiä ovat paviaanit, vihermarakatit ja galakot, jotka ovat melko avointen alueiden lajeja. Peitteisillä alueilla elävät sinimarakatit, gueretsat sekä harvinaiset husaariapina ja ascaniusmarakatti. Lintuja on tavattu yli 500 lajia, strutsista medestäjiin.
