Maunu Hyvä
Wikipedia
Maunu Hyvä tai Magnus I Olavsson (tansk. 'Magnus den Gode', 1024 – 25. lokakuuta 1047) oli Norjan kuningas 1035–1047 ja Tanskan kuningas 1042–1047. Hän oli Norjan kuninkaan Olavi Pyhän poika.
Maunu oli maanpaossa vuodet 1028–1035, mutta palasi Norjaan Knuut Suuren kuoltua. Norjan ylimystö oli kyllästynyt tanskalaisten valtaan ja valitsi Maunun kuninkaaksi. Tanskan kuninkaan Hardeknutin kuoltua Maunusta tuli myös Tanskan hallitsija Sven Estridinpojan, Knuut Suuren sisarenpojan, perimisvaateista huolimatta. Tanskan etelärajalla oli kapinointia, mutta Maunu voitti 1043 tärkeän taistelun Lyrskov Hedessä. Hänen lisänimensä sanotaan tulleen tuosta taistelusta. Sven ei kuitenkaan luopunut kruununtavoittelusta vaan hänen ja Maunun välillä oli useita yhteenottoja. He tekivät lopulta sopimuksen, jonka mukaan Svenistä tuli Tanskan jaarli.
Maunulle aiheutti päänvaivaa myös hänen Bysantista vuonna 1045 palannut setänsä Harald Ankara, joka tavoitteli valtaa Norjassa. Vuonna 1046 Maunu pakotettiin jakamaan valtansa ja Haraldista tuli Maunun kanssahallitsija. 1047 Sven ajettiin pois Tanskasta Ruotsin kuninkaan Anund Jaakobin avulla. Sven ei saanut koottua tarpeeksi joukkoja, ja hänen täytyi paeta Skooneen.
Vuonna 1047 Maunu putosi hevosen selästä, mikä aiheutti hänen kuolemansa. Kuolinvuoteellaan hänen on sanottu julistaneen Svenin perijäkseen Tanskassa ja Haraldin Norjassa. Hänen ruumiinsa tuotiin Norjaan ja hänet haudattiin Trondheimin katedraaliin, johon myös hänen isänsä oli haudattu. Hänen kuollessaan Olavi Pyhän suora linja lakkasi hallitsemasta ja palasi kruunulle vasta vuonna 1280 jolloin Eerik II Maununpoika (periytyi äitinsä kautta Maunun sisaresta) nousi valtaan.
Edeltäjä: Sven Aelgifunpoika |
Norjan kuningas 1035–1047 |
Seuraaja: Harald Ankara |
Edeltäjä: Knuut III Hardeknut |
Tanskan kuningas 1042–1047 |
Seuraaja: Sven Estridinpoika |