Mayon kreivikunta
Wikipedia
Mayo, iiriksi Maigh Eo, on kreivikunta Connachtin maakunnassa, Irlannin länsiosissa. Se rajoittuu Sligon, Roscommonin ja Galwayn kreivikuntiin, Pohjois-Irlannin kanssa sillä ei ole yhteistä rajaa.
Irlannin suuri nälänhätä koetteli Mayoa niin ankarasti, että vielä 1950-luvulla, kun Heinrich Böll oleskeli maassa kirjoittamassa matkakirjaansa Päiväkirja vihreältä saarelta, tuskin kukaan edes lausui kreivikunnan nimeä lisäämättä siihen sanoja God help us. Aiemmilta ajoilta Mayo tunnetaan merirosvojen kuningatar Grace O'Malleyn eli Granuailen, iiriksi Gráinne Mhaol Ní Mháille, kotiseutuna. Hurskaat katoliset pyhiinvaeltavat Mayon Knockiin (Cnoc Mhuire) siellä 1800-luvulla nähtyä ihmenäkyä muistelemaan. Pyhiinvaelluskohde on myös Croagh Patrick (Cruach Pádraig), Pyhän Patrikin vuori, jonka huipulla Patrikin kerrotaan muinoin seisseen ja ajaneen Irlannista käärmeet mereen - saarella ei elä ollenkaan myrkkykäärmeitä. Céide Fieldsissä (Achadh Chéide) taas on kivikautisen asutuksen jäänteitä, jotka nyttemmin ovat avoimina yleisölle. Kreivikunnassa on myös kansainvälinen lentokenttä, joka on nimetty Knockin mukaan, mutta sijaitsee kymmenkunta kilometriä Knockista koilliseen.
Kuten Galwayn kreivikunta, myös Mayo on heti rannikolta sisäänpäin päästäessä vuoristoista seutua. Kreivikunnan eteläosassa sijaitsevat Partryvuoret (Partraí), hieman pohjoisempana Nephin Begin (Néifinn Beag) vuorijono. Mayon kreivikunnan korkein kohta on Mount Nephin, joka ulottuu hieman yli 800 metrin.
[muokkaa] Iirin kieli Mayossa
Kreivikunnan etelärajalla Tourmakeadyssa (Tuar Mhic Éadaigh) ja pohjoisosissa on vanhastaan puhuttu iiriä — eteläosien iiri on lähinnä Connemaran ja Aran-saarten murteen pohjoinen jatke, pohjoisosien murre on kokonaan omanlaisensa ja sisältää piirteitä sekä Connemaran että Donegalin iiristä. Yleisesti ottaen missään päin kreivikuntaa kieli ei kuitenkaan nykyään ole edes suhteellisen elinvoimainen.
Mayon pohjoismurteen häviämistä on pidettävä sikäli valitettavana, että se olisi luultavasti kompromissina soveltunut kirjakielen pohjaksi parhaiten, koska sen avulla olisi voitu ylittää iirin syvin murreraja Ulsterin ja Connemaran välillä. Vaikka maakunnasta onkin kerätty talteen merkittäviä määriä folklorea iiriksi ja sen murre tunnetaan hyvin, kirjailijoita sieltä ei juurikaan ole tullut lukuun ottamatta Seán Ó Ruadháinia (k. 1966), joka tunnetaan lähinnä villin pikkupojan seikkailuja kuvaavasta romaanistaan Pádhraic Mháire Bhán sekä Charles Dickensin romaanin David Copperfield iirinnöksestä.
