Melorian taistelu (1284)
Wikipedia
| Melorian taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
| Genova | Pisa | ||||||
| Komentajat | |||||||
| Oberto Doria, Benedetto Zaccaria, Oberto Spinola |
Alberto Morosini, Ugolino della Gherardesca, Andreotto Saraceno |
||||||
| Vahvuudet | |||||||
| 93 sotakaleeria | 72 sotakaleeria | ||||||
| Tappiot | |||||||
| tuntemattomat | 5 000/6 000 kaatunutta, 11 000 vangittua ja 50 hukutettua tai kaapattua alusta | ||||||
Melorian meritaistelu käytiin 6. elokuuta 1284 Italiassa sijaitsevan Livornon kaupungin edustalla olevan Melorian saaren lähistöllä Tyrrhenanmerellä. Taistelevina osapuolina olivat Genovan kaupunki, joka oli voimakkaassa nousussa Välimeren alueen merimahdiksi sekä Pisan kaupunki, joka on jo pääsääntöisesti ohittanut kulta-aikansa alueellisena merivaltana. Taistelu oli perinteinen laivastojen välinen meritaistelu, Taistelu päättyi genovalaisten voittoon ja se merkitsi loppu Pisan kaupungin roolille merivaltiona.
Genovalaisten komentajina toimivat Oberto Doria, Benedetto Zaccaria ja Oberto Spinola. Pisän joukkoja puolestaan komensivat Alberto Morosini, Ugolino della Gherardesca sekä Andreotto Saraceno. Genovalaisilla oli taistelussa selkeä ylivoima, sillä heillä oli 93 alusta ja pisalaisilla vain 72 alusta. Taistelusta ei ole tietoja genovalaisten menetyksistä, muuta on arvioitu 5000–6000 pisalaisen kuolleen, noin 11 000 joutuneen vangiksi sekä 50 aluksen uponneen tai saadun sotasaaliiksi.
[muokkaa] Taistelun konteksti
Kaksi italialaista tasavaltaa taistelivat herruudesta Korsikan ja Sardinian saarilla. Nämä ajautuivat avoimeen konfliktiin vuonna 1282 tavoitteena kummallakin saada kontrolliinsa Tyrrhenanmeren meritiet. Melorian meritaistelu on eräänlainen päätepiste tälle taistelulle vaikutusvallasta.
Vuosina 1282, 1283 ja 1284 käydyistä taisteluista yksikään ei sujunut Pisan kannalta myönteisesti. Toisaalta heillä olivat tukenaan katalaanit ja Venetsian kaupunkivaltio, jonka edut olivat ristiriitaisia Genovan kaupungin kanssa. Kaikesta henkisestä tuesta huolimatta Pisa ei saanut kummaltakaan osapuolelta mitään materiaalista tai miehistöllistä apua.
Genovalaiset, joiden laivasto oli vastustajan vastaavaa voimakkaampi ja tehokkaampi, lähettivät koko sotalaivastonsa vihollista vastaan. Kun genovalaiset ilmaantuivat Melorian saaren edustalle, niin pisalaiset olivat ryhmittäneet laivastonsa Arno-joen suulle, jossa on Porto Pisano, eli kaupungin satamakaupunki. Myös Pisan laivasto edusti koko kaupungin voimaa ja tasavallan mahtavuutta. Taisteluun osallistuivat pisalaisista kaikkien keskeisten mahtiperheiden edustajat ja myös suuri osa tasavallan korkeista virkamiehistä.
[muokkaa] Taistelun seuraukset
Pisan tasavalta, joka oli joutunut jo kaksi vuotta aiemmin poistumaan aragonialaisten tulon seurauksena Sisiliasta ja menettänyt kaiken vaikutusvaltansa Sardinian asioihin, menetti myös Korsikan Genovalaisille.
Kun Pisa joutui kokemaan samanaikaiset hyökkäykset sekä Firenzeläisten että Luccalaisten taholta, niin tasavalta ei koskaan enää toipunut tästä tappiokierteestään. Kaksi vuotta taistelun jälkeen genovalaiset valtasivat Posti Pisanon ja sen sataman. Tämän lopullisen tappion jälkeen Pisa menetti lopullisesti asemansa keskeisenä Välimeren merivaltana kuten myös Toscanan alueen keskeisen kaupunkivaltion asemaan. Lopullisesti Firenze liitti kaupungin alueisiinsa vuonna 1406.
Taistelun seuraukset toimivat myös henkilötasolla, sillä hallitseva kreivi Ugolino tuomittiin kuolemaan nälkään poikiensa ja lastenlastensa kanssa. Tästä tapahtumasta kerrotaan Danten Jumalaisen näytelmän osassa Helvetti ja sen laulussa 32.
