Mesoamerikan intiaanikulttuurit

Wikipedia

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Mesoamerikan intiaanikulttuurit: Mesoamerikan esikolumbiaaninen intiaanikulttuuri kehittyi asteittain suurriistan metsästäjistä maanviljelijöiksi, ja lopulta kirjoitustaitoa omaaviksi valtiomaisiksi yhteiskunniksi. Olmeekkeja on pidetty Mesoamerikan sivistyksen luojina. Heidän alkuperänsä voi olla Tyynenmeren rannikolla Guatemalan seuduilla, alueella joka lienee saanut vaikutteita Perusta.

Sisällysluettelo 1 Yleiskatsaus kulttuurin kehitykseen 2 Paleointiaanit ja arkaainen kausi 3 Paleointiaanit Mesoamerikassa 4 Arkaainen kausi 5 Muotoutumisvaihe eli esiklassinen kausi 5.1 Varhainen muotoutumisvaihe 5.2 Muotoutumisvaiheen keskivaihe 5.3 Muotoutumisvaiheen loppuvaihe 6 Klassinen kausi 7 Jälkiklassinen kausi 8 Mesoamerikan aikakaudet 9 Keski-Amerikan alueet 10 Lähteet 11 Katso myös

[muokkaa] Yleiskatsaus kulttuurin kehitykseen

Joskus välillä 12000-10000 eaa saapuivat ensimmäiset suurriistan metsästäjät, paleointiaanit Mesoamerikkaan, aikaisemmalta ajalta olevat ihmisistä kertovat hajalöydöt ovat hyvin kiistanalaisia. Noin 8000-6000 eaa alkoi arkaainen kausi, jonka aikana maanviljely yleistyi, ihmiset asettuivat vähitellen paikoilleen asumaan ja väkiluku kasvoi. Maissia lienee viljelty noin 3500 eaa ja saviastioita tehty 2500 eaa. Saviastiat ja kangaspuut yleistyivät kauden lopulla. Niinpä Mesoamerikassa syntyi jo noin 2000 eaa. pysyviä kyliä, jotka alkoivat kehittyä kohti valtioita viimeistään 1000 eaa. olmeekkien noustessa. Saattaa olla, että mesoamerikan kulttuurin piirteitä (mm kohollaan olevat temppelit) on lainattu Etelä-Amerikasta, missä kulttuuri kehittyi aiemmin. Olmeekit kehittivät Mesoamerikan kulttuurin ituja päällikkökunnissaan, mutta ensimmäiset valtiot lienevät syntyneen Meksikon keskiylängöllä. Sapoteekit, teotihuakaanit ja monet muut loivat sivistystä samoihin aikoihin kuin mayat, jotka myös taistelivat keskenään, sillä maya-alue koostui lukuista kaupunkivaltoista. Noin 750-900 Mesoamerikassa kuohui. Keskinen maya-alue luhistui sotiin, ja mayakulttuurin painopiste siirtyi pohjoiseen Jukataniin. Teotihuacánin suurvalta luhistui pohjoisesta saapuvien nahuatlia puhuvien liikkuvien kansojen hyökkäyksiin, samoin kävi sapoteekkien Monte Albánille. Sillä välin Keski-Amerikan ylängöllä nousivat tolteekkien ja asteekkien valtakunnat.

[muokkaa] Paleointiaanit ja arkaainen kausi

[muokkaa] Paleointiaanit Mesoamerikassa

On tehty joitain löytöjä, jotka viittaavat ihmisen saapuneen mesoamerikkaan jo enne jääkauden huippukautta, mutta nämä ovat hyvin kiistanalaisia. Tlapacoya on ajalta 23000 vuotta sitten (BP), Valsequillo ajalta yli 23000 BP. Myös Tequixquiacin luulöytöä pidetään varhaisena. Näin varhaista ihmisen saapumista Amerikkaan tukevat monet ajalta 30000-20000 BP tehdyt löydöt, mutta kaikki arkeologit eivät usko niiden varhaisia ajoituksia tai niiden liittyvät suoranaisesti ihmiseten toimintaan. Noin 10500-10000 eaa ilmestyvät ensimmäiset kohtuullisen varmat todisteet ihmisen olemassaolosta alueella. Na liittyvät mamutin metsästäjiin. Mammutti lienee hävinnyt seudulta vuoteen 7500 eaa mennessä. Noin 8000-6000 eaa ilmasto muuttui jääkauden päättyessä, ja ihmiset huvensivat riistaeläinmäärää. Oli hankittava muita ravinnonlähteitä.

[muokkaa] Arkaainen kausi

Mesoamerikassa elettiin melko liikkuvalla tavalla liittisellä suurriistan metsästyskulttuurin kaudella ja vielä arkaaisella kaudellakin, jolloin tunnettiin jo viljakasveja. Osa ajasta juostiin riistan perässä ja kalastettiin, osan aikaa viljeltiin maata. Noin 8000-6000 eaa alkoi puutarhaviljely, jossa viljeltiin kurpitsaa , chilipippuria, avokadoa, papuja . Noin 5000 eaa vain 10% ravinnosta saatiin puutarhoista, muu metsästykestä, kasvien keräämisestä ja kalastuksesta. Samaan aikaan Karibian merellä purjehdittiin. Helposti varastoitava maissi tuli mukaan kuvaan noin 5000-3000 eaa. Se kehittyi ajan mukana yhä isompitähkäisemmäksi ihmisen risteytystoiminnan takia. Noin 3500 eaa viljeltiin Sipacatessa Escuintlassa Guatemalassa maissia. Maanviljelyn varhaista kehitystä Meksikon keskiylängöllä on seurattu Tehuacánin laaksossa.

[muokkaa] Muotoutumisvaihe eli esiklassinen kausi

[muokkaa] Varhainen muotoutumisvaihe

Varhaisessa muotoutumisvaiheessa Capachan kulttuuri levittäytyi alueelle viimeistään 1450 eaa.

Varhaista muotoutumisvaihetta luonnehtivat maissin viljely, kutominen, keramiikka, pienikokoiset hedelmällisyyden jumalankuvat ja uskonnon harjoitus kotona, ei temppeleissä.

Noin 2500-2450 eaa. alettiin valmistaa saviastioita, ensimmäiset löydöt ovat mm. Länsi-Meksikossa Puerto Marquésissa Guerreron osavaltiossa, ja myös Matanchénissa Nayaritissa. Tyynenmeren rannikolla Guatemalan alangolla oli keramiikkaa valmistavia kyliä Tilapa, La Blanca, Ocós, El Mesak ja Ujuxte.

Saviastioiden valmistusta on pidetty usein paikallaan pysyvän asutuksen merkkinä arkeologiassa, koska saviastia on kohtuullisen raskas ja helposti särkyvä, ja siksi koria hankalampi kuljettaa liikkuvan metsästäjäryhmän mukana. Ihmiset asettuivat asumaan kiinteisiin maanviljelykyliin noin 2000-1500 eaa. Näihin aikoihin lienee viimeistään alkanut kosketus Etelä-Amerikan kanssa meritse.

Muotoutumisvaiheen alkuvaiheessa 2000/1500-900 eaa. syntyivät ensimmäiset kylät, joissa oli jonkinlaista sosiaalista kerrostuneisuutta, ja maissinviljely vakiintui lopullisesti. Tämä saattaa olla Etelä-Amerikan Perun alueen kulttuurien vaikutusta.^[1]. Keramiikka on ehkä saatu Capachan kulttuuriin Equadorin Chorreran kulttuurin Machalillan kulttuurista. Ocós keramiikka "locona" levisi noin 1500 eaa Guatemalan rannikon läheltä Izapasta pohjoiseen. Tällä alueella lienee puhuttu tuolloin Zoquekieliä.

Vasta myöhäisesiklassisella ajalla suureksi kasvaneesta Izapa sta on löydetty viestoksia ajalta 1800-1500 eaa. Noin 1800 eaa ilmestyi Monte Altoon kulttuuria, muttei Monte Alton kokoa varhaisella esiklassisella kaudella tunneta, ja siksi ei osata sanoa miten merkittävä keskus se silloin oli.

[muokkaa] Muotoutumisvaiheen keskivaihe

Muotoutumisvaiheen keskivaihetta, joka alkoi noin 1200 eaa luonnehtivat olmeekkien ja Tlatilcon kulttuurit. Ehkä noin 1500 eaa. Guatemalan alueen läntiset kulttuurit heikkenivät ja Meksikon laaksoon ja olmeekkialueelle ilmestyi jonkinasteisesti järjestyneitä suuria kyliä. Noin 1300 eaa zoquekielten puhujien eli olmeekkien alue oli laajentunut Guatemalan länsirannikolta Meksikonlahden eteläpuolelle.^[1] Olmeekkialueella oli asutusta San Lorenzossa noin 1500 eaa, ja se kasvoi suureksi keskukseksi nnoin 1200 eaa.

Olmeekkivaikutteinen Tlatilcon kulttuuri kukoisti 1250-800 eaa, ja sen keskuksia olivat Meksikon laakson Tlatilco ja Tlapacoya. On oletetu, että tuolloine meksikon laaksossa olisi asunut zapoteekkeja.^[1]

Se tuotti uhrirituaaleihin liittyvää keramiikkaa. Otomien luomaksi väitetty Tlatilco heikkeni vasta 700 eaa Cuicuilcon noustessa. Myös muualla näkyi orastavia merkkejä myöhempien kulttuurien noususta. Miksteekkikulttuuri alkoi 1400 eaa., ja samoihin aikoihin Oaxacaan ehkä zapoteekkeihin liittyvä San José Mogote, joka heikkeni Monte Albanin noustessa keskiesiklassisella ajalla. Keskisellä esiklassisella kaudella oli myös Capachan kulttuuri, jota luonnehtivat Jalisco, Colima, Sinaloa, ja Complejo Mixe-zoquen kannaksella, ja La Gran-traditio 1800-1350 eaa.

Noin 1000 eaa alkoi olla selviä merkkejä ylimystöstä, temppeleistä, ja keskisellä muotoutumiskaudelle varhaista sivilisaatiota olmeekkien vaikutus levisi laajalle, samoin Meksikon keskiylängöllä oli monia paikallisia keskuksia, joissa tuntui olmeekkien vaikutus. Samoihin aikoihin kehitetiin kirjoitus joko olmeekien tai sapoteekkien kantamailla. Olmeekkien toisen keskuksen La Ventan tuhon jälkeen 400 eaa. heidän vaikutuksensa heikkeni. Mayojen varhaiset kaupungit joissa oli klassiselle ajalle tyypillistä monumentaaliarkkitehtuuria Nakbe n. 1000 eaa ja El Mirador n. 650 eaa nousivat keskiesiklassisella ajalla.

Noin 900 eaa olmeekkien varhaisimman tunnetun suuren keskuksen San Lorenzon romahtaessa olmeekkivaikutus heikkeni Meksikon ylängöllä. San Lorenzon patsaiden hajottaminen voi viitata väkivaltaisiin mullistuksiin alueella.

[muokkaa] Muotoutumisvaiheen loppuvaihe

Olmeekkien "valtiot" lienevät olleen päällikkökuntia tai kyläliittoja, mutta myöhäisellä moutoutumisvaiheella 500/400 eaa -100 eaa/200jaa. syntyivät ensimmäiset valtiot Oaxacan laaksoon ja Meksikon keskiylängölle. Meksikon keskiylängön merkitys kasvoi, Tlatilco ja Cuicuilco kasvoivat todellisiksi kaupungeiksi.

Kauden alussa noin 500-400 eaa sapoteekkien Monta Alban nousi Oaxacan laaksossa ja syrjäytti aiemman san jose Mogoten. Kasteluviljely otettiin käyttöön Tehuacanissa 700 eaa., ja Oaxacassa 400 eaa. Kasteluviljelyn katsotaan liittyvän kiihtyvään kehitykseen kohti sivilisaatiota

Noin 400 eaa. huipulle noussut Cuicuilco Meksikon keskiylängöllä tuhoutui tulivuorenpurkauksessa 300-0 eaa.

Muotoutumiskauden loppuvaiheessa 100 eaa.-100 jaa. alkoi näkyä merkkejä Meksikon keskiylängön Teotihuacánin noususta. Keramiikkalöytöjen mukaan Cuicuilcon väkeä olisi paennut sinne. Noin 0 - 200 jaa. syntyi Teotihuacanin kaupungin asemakaava.

[muokkaa] Klassinen kausi

Väestönkasvu paisutti muotoutumisvaiheessa kehittyneet keskukset klassisella kaudella valtaviksi kaupungeiksi. Mayojen suuri sivilisaatio nousi Jukatanin niemimaan eteläosissa, ja syntyivät valtavat mayakaupungit Tikal, Palenque ja Copán.

Noin 200-700 jaa. Meksikon keskiylängölle syntyi Teotihuacánin imperiumi, joka luhistui vuoden 750 jaa. tienoilla luultavasti pohjoisesta tulleiden nahuatlia puhuvian heimojen hyökkäykseen niin kuin sapoteekkien Monte Albánkin. Samoihin aikoihin noin 800-900 tuhoutui mayojen klassinen kulttuuri Etelä-Jukatanilla luultavasti kaupunkien välisiin suuriin sotiin.

[muokkaa] Jälkiklassinen kausi

Tolteekkien valtio kukoisti joskus 900-1150 jaa, ja pohjoisesta saapui uusia heimoja, kikimekkejä, jotka luultavasti ryöstivät tolteekkien pääkaupungin Tulan. Tämän jälkeen Meksikon laaksossa oli kilpailevia kaupunkivaltioita. Asteekkien nousu suurvallaksi alkoi 1400-luvun puolivälin tienoilla. Noin 1200 jaa alkaen kukoisti jälkiklassinen mayakulttuuri Jukatanin niemimaalla mm Chichen Itzassa, mutta se saammui suureksi osaksi hieman ennen espanjalaisten tuloa.

[muokkaa] Mesoamerikan aikakaudet

Kausi	Aika	Kuvaus
Paleointiaanit	n. 20000/10000 eaa. - 8000 eaa.	Kivikausi,"liittinen", paleointiaanit, vuodenaikojen mukaan vaeltelevat metsästäjä-keräilijät
Arkaainen	n. 8000-2500 eaa.	Maanviljely, pysyvät kylät, keramiikka, kudonta Tehuacánin laakso Coxcatlán-vaihe maissinviljelyä 5000 eaa.->
Muotoutumisvaihe	n. 2500 eaa. - 200 jaa.	Esiklassinen, formatiivinen, luomiskausi. Varhainen 2500-1200 eaa, keskinen 1200-600 eaa, 600 ea-200 jaa Olmeekit: La Venta, San Lorenzo Tenochtitlán Tlatilco Zapoteekit (varhaisin kirjoitus) Maya Nakbe, El Mirador, Cival Cuicuilco
Klassinen	n. 200 jaa.-750 jaa.	Teotihuacán Maya: Peténin Tikal, Palenque ja Copán. Sapoteekit Misteekit
Jälkiklassinen	n. 750-1521 jaa.	Xochicalco Tolteekit Kikimeekit Tepaneekit Asteekit Mayapánin liitto

[muokkaa] Keski-Amerikan alueet

Keski-Amerikan varhainen kulttuurikeskus oli Tabascossa sijaitseva olmeekkien kantamaa. Meksikon eteläinen keskiylänkö ja varsinkin Maksikon laakso oli merkittävä kulttuurikeskus tuhansien vuosia. Jukatanin niemimaan eteläosissa sijaitseva Petén oli varhaisen mayasivilisaation nouskun kantamaa.

• Tyynenmeren rannikko:
  • Nayarit, Jalisco, Colima
• Guerrero Mexcala
• Meksikon keskiylänkö:, Meksikon laakso
  • Tlatilco n 1300-600 eaa.
  • Teotihuacán
  • Xochicalco
  • Tolteekit
  • Asteekit
• Oaxaca, Oaxacan laakso:
  • Monte Albán I-IV
  • Sapoteekit
  • Misteekit
  • Misteekit-pueblat
• Puebla:
  • Misteekit-pueblat
• Potosin ja Veracruzin ylänkö
  • Huasteekit
• Läntinen Meksiko:
  • Kuiluhautakulttuuri, taraskit
• Meksikonlahden rannikko:
  • Pohjois-Veracruz
    • Huasteekit, Panuco I-IV
  • Keski-Veracruz
    • El Tajin, totonaakit?, Remojada
  • Etelä-Veracruz ja Tabasco
    • Olmeekit
• Mayamaa: Guatemala, Jukatan
  • Meksikon alanko: ja Guatemala, Belize ja Honduras
  • Guatemalan ylämaa:
  • Mayat
  • Jukatanin niemimaa:
    • Mayat
• Meksikon pohjoisosa/Lounais-USA:
  • Pueblokulttuuri, Mogollon, Casas Grands
  • Chupicuaro, huasteekit

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1 1,2} Izapa: Birthplace of time - Chapter 5: The Olmec Dawning (englanniksi)

[muokkaa] Katso myös

• Esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit
• Mesoamerikkalainen pallopeli