Metsäpäästäinen
Wikipedia
| Metsäpäästäinen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 1) Metsäpäästäinen (Sorex araneus; yläoikealla) ja 2) isokotipäästäinen (Crocidura russula) vasemmalla |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Metsäpäästäinen (Sorex araneus) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Metsäpäästäinen on metsämyyrän ohella Suomen yleisin nisäkäs ja sitä esiintyy koko Suomessa. Metsäpäästäinen on levinnyt koko Fennoskandiaan ja se on myös Euraasiassa levinnyt laajalle. Metsäpäästäistä tavataan Atlantin valtamerestä Siperian taigalle ja tundralta Välimerelle sekä Sisä-Aasian aroille saakka. Yleislevinneisyydeltään se on kuitenkin eurooppalainen.
[muokkaa] Tuntomerkit
Ruumiin pituus 5.4-8.7 senttiä, hännän pituus 3.2-5.6 senttiin , paino 3.5-16 grammaan. Muistuttaa ulkonäöltään hiirtä. Pitkä ja terävä kuono, joka nuuskii koko ajan. Päästäisten korvat ovat piilossa karvapeitteen sisällä ja silmät ovat pienet. Karva tasainen, samettinen. Väriltään talvella selkäpuolelta ruskeanmusta, kesällä metsäpäästäiselle tunnusomaista on "kolmiosainen" väritys: selkäpuoli harmaanruskea, kyljet kellertävät ja vatsa ovat vaalea. Häntä on noin puolen ruumiin pituinen tai hieman pidempi, päältä tumma ja alta vaalea, hännän kärjen väriraja on epäselvä.
[muokkaa] Elintavat
Metsäpäästäinen on sopeutunut erilaisiin ympäristöihin, kuten aukoille, metsiin, vesien partaalle ja tuntureille missä se elää tiheissä kasvustoissa, kaivamissaan käytävissä ja koloissa. Talvet se viettää hereillä, suojana pakkasta vastaan metsäpäästäinen vaihtaa talviturkin ja kesäaikana se kartuttaa etuselän yli ulottuvaa rasvakerrostaan. Metsäpäästäinen on luonteeltaan erakko ja se puolustaa yksilöllisiä reviirejä. Liikkeiltään se on nopea, jopa hermostuneen oloinen.
[muokkaa] Ravinto
Metsäpäästäinen on hyönteissyöjä, joten se syö hyönteisiä sekä niiden toukkia ja kotiloita, etanoita, kastematoja ja jopa kuolleita selkärankaisia pikku nisäkkäitä.
Tarpeen tullen syö kuitenkin myös kasviravintoa, kuten havupuiden siemeniä.
Metsäpäästäisellä on vilkas aineenvaihdunta, joten tarvitsee paljon ravintoa. Se saattaakin syödä jopa oman painonsa verran päivässä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Metsäpäästäisillä on kiima-aika huhti- toukokuun vaihteessa. Tiineysaika n. 3 viikkoa, saa 2-3 poikuetta kesässä. Poikasia syntyy kerralla 2-10, ja ne jättävät pesän varhain. Elinikä metsäpäästäisellä on vain noin puolitoista vuotta.
