Metsätalous
Wikipedia
Metsätalous tarkoittaa metsän käyttöä ja hoitoa taloudellisesti. Metsän taloudellinen merkitys koostuu metsän moninaiskäytöstä. Moninaiskäyttöön kuuluvat puun lisäksi sienet, marjat, riista, kalastus ja virkistyskäyttö.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Puutalous
Puu on uusiutuva luonnonvara, jonka kiertokulku on noin ihmisiän pituinen eli 50 - 100 vuotta. Kasvaneet puut myydään puunostajille, joita ovat mm. metsäyhtiöt. Puuta käytetään yleisimmin sellun- ja paperinvalmistuksen raaka-aineena sekä puutavaran tuotannossa. Puusta voi tehdä myös puupolttoaineita, kuten polttopuita ja pellettejä.
Metsänhoitoon kuuluu maanmuokkaus ja puiden istutus, taimikon perkaus ja –hoito, ensiharvennus, harvennus ja lopuksi päätehakkuu. Päätehakkuun jälkeen huolehditaan uuden puuston syntymisestä joko istuttamalla taimia tai jättämällä siemenpuita hakkuualueelle. Uusien taimien nousu siemenistä tehostuu, jos metsämaan pintarakenne rikotaan, jotta siemenpuiksi jätetyistä puista karisevat siemenet päätyisivät suoraan kivennäismaahan.
Metsätalouteen kuuluvat myös soistuvien metsien ja soiden ojitus ja kunnostusojitus, sekä metsäautoteiden rakentaminen ja niiden kunnossapito.
Metsänhoidon järjestelmällisyyttä helpottaa metsäsuunnitelma. Se sisältää kartan metsäalueesta. Kartassa metsä on jaettu samankaltaisen puustorakenteen alueisiin eli kuvioihin. Kuviot on numeroitu. Metsänhoidolliset toimenpiteet tehdään aina koko kuviolle ja kuvioittain.
Metsänomistajan neuvojaksi ja toimenpiteiden tekijäksi on perustettu metsänhoitoyhdistyksiä. Samoja tehtäviä suorittavat myös monet yritykset. Alueelliset metsäkeskukset ohjaavat ja valvovat metsissä tapahtuvaa taloudellista toimintaa.
[muokkaa] Muu talouskäyttö
Muuta metsän moninaiskäyttöä on syksyn marjastus ja sienestys. Ne ovat verotonta ansiotuloa kerääjälle. Pohjoisessa kerätään myös poronjäkälää. Riista on yksi metsän anti. Riistanpyyntiä hoitavat metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset. Valtiovalta säätelee eläinten määrää myöntämällä sopivan määrän pyyntilupia kullekin vuodelle. Kalastusasioita hoitavat kalastuskunnat, joita on jokaisella järvellä tai järviryhmällä sekä merialueella.
[muokkaa] Virkistyskäyttö
Metsällä on myös virkistysarvoa. Metsässä voi retkeillä ja ihailla maisemia sekä yöpyä. Suomen kansalaisilla on ns. jokamiehenoikeus retkeilyyn haittaamatta maanomistajan etuja. Metsällä on ihmistä rauhoittava vaikutus. Luonnonsuojelu lisää mahdollisuuksia metsän virkistyskäyttöön ja lisää metsän kokonaisvaltaista hyvinvointia.
[muokkaa] Tietokoneohjelmat
Metsätaloutta voidaan hoitaa tietokoneavusteisesti. Suomessa on lukuisa joukko metsäyritysten omia ohjelmia. Omalle koneelle asennettavien ohjelmien lisäksi on metsänhoitoon suunniteltuja verkkopalveluita. Metsäkeskuksten, metsänhoitoyhdistysten, Stora Enson ja Metsäliiton verkkometsäsuunnitelmat perustuvat samaan NetForest-perussovellukseen.
[muokkaa] Verkkopalveluna
- Metsäliiton Metsäverkko
- Metsään.net
- UPM:n Metsäsoppi
- Stora Enson eMetsä
[muokkaa] Omalle koneelle
- Bitcomp-yhtiöllä on Metsäläinen-niminen ohjelma. Sivustolla on esitelty monipuolisesti ohjelman toimintoja
- Metsänvartija
- Tikka
- TForest (järeä ja kallis)
- Metlan Motti/Monsu
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Hyvämäki, Touko (toim.) (2002): Tapion Taskukirja. Helsinki: Metsälehti Kustannus Oy. ISBN 952-5118-32-0
- Huikari, Olavi (1998): Arktisten metsien kasvun ihme. Helsinki: Terra Cognita. ISBN 952-5202-21-6.
- Anssi Niskanen (toim.): Menestyvä metsäala ja tulevaisuuden haasteet
- Ari Lehtinen ja Pertti Rannikko (toim.): Leipäpuusta arvopaperia
- Jari Hynynen, Sauli Valkonen ja Satu Rantala (toim.): Tuottava metsänkasvatus
