Metsuke

Wikipedia

Metsuke (jap. 目付, Metsuke) on japanilainen käsite, joka tarkoittaa katsetta. Budokäsitteenä se tarkoittaa vastustajan ja kaiken muun oleellisen näkemistä kokonaisuudesta ilman että "näkijä" kiinnittää huomiotaan mihinkään yksityiskohtaan sinänsä.^[1] Itse asiassa yksityiskohtien herkeämätön tarkkailu on metsuken vastavaikuttaja ja sitoo sekä tietoisen että tiedostamattoman mielen yksityiskohtiin. Tällöin kokonaisuuden välitön havainnointi heikkenee ja esimerkiksi vastustajan seme tulee hyökkäyksen yhteydessä vaikeasti hallittavaksi tai vastustajan puolustuksessa avautuva tai siinä oleva aukkopaikka suki jää havaitsematta tai sitä ei havaita ajoissa. Metsuke mahdollistaa nykyisyyden mutta myös menneen ja tulevan intuitiivisen havainnoinnin.

Sisällysluettelo 1 Enzan no Metsuke 2 Kan-ken no metsuke 3 Lähteet 3.1 Lähdeviittaukset 3.2 Kirjallisuuslähteet

[muokkaa] Enzan no Metsuke

Enzan no Metsuke takoittaa kirjaimellisesti kaukaisille vuorille katsomista.^[2] Ihannetilanne on, että tällöin havainnoidaan kaikkea, mitä tapahtuu tai on katsojan ja kaukaisuuden välissä. Edellä mainitun käsitteen on kiteyttänyt (jap. Itō Ittōsai, 伊東一刀斎, 1560–1653?)

» "Kun katsotaan kaukaisille vuorille, nähdään kaikki, mitään kerran nähtyä ei unohdeta, näin toimittaessa vältetään tekemästä vääriä ratkaisuja tai valitsemast vääriä reittejä, ja on mahdollista matkata kaikenlaisissa, sekä mielen että elämän, maastoissa ja saavuttaa päänmäärä."  »

[muokkaa] Kan-ken no metsuke

Miyamoto Musashi (jap. 宮本 武蔵, 1584 – 19. toukokuuta 1645) kirjoittaa kirjassaan Go rin no sho (jap. 五輪の書, Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys) budokäsitteestä kan-ken no metsuke.^[3] Tämä tarkoittaa miekkailijan kykyä ennakoida vastustajan toimia niin että se vaikuttaa vastustajan ajatustenluvulta. Varsinainen ajatustenluku ei luonnollisestikaan ole mahdollista. Kyseessä on taito jossa budon harjoittelija katsetta metsuke harjoittaessaan hallitsee taidon havaita vastustajassa pienenkin muutoksen ja ennakoimalla ehtii nopeammankin vastustajan edelle. Samalla kun harjoittelija ei anna katseensa kiinnittyä mihinkään yksityiskohtaan, esimerkiksi vastustajan liikkeeseen, silmiin tai miekan kärkeen kenseniin ovat hänen aivonsa, hermostonsa ja lihaksensa valmiimpia toimimaan sekä nopeampia prosessoimaan, omaa fyysistä ja henkistä toimintaa, välittömästi tilanteen avautuessa. Tästä on kysymys kun puhutaan kamppailulajien harjoittelijoiden yliluonnollisuutta hipovista reaktio ja toimintakyvystä.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Lähdeviittaukset

1. ↑ Paul Budden: Looking at a Far Mountain – A Study of Kendo Kata, sivu 23. Tuttle Publishing, 2000
2. ↑ Paul Budden: Looking at a Far Mountain – A Study of Kendo Kata, sivu 25. Tuttle Publishing, 2000
3. ↑ Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys, Miyamoto Musashi, Otava 1983

[muokkaa] Kirjallisuuslähteet

• Paul Budden (2000): Looking at a Far Mountain – A Study of Kendo Kata. Tuttle Publishing, 2000. ISBN 0-8048-3245-5 (nid.).
• Miyamoto Musashi (1640-45?): Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys. Otava 1983. ISBN 951-1-07526-8 (nid.).
• Timo Reenpää (päätoimittaja) (1998): BU – Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Hashi (silta) ; Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry. ISBN 951-98012-1-9.
• Donn F. Draeger (1974): Modern Bujutsu & Budo, vol. 3. Weatherhill. ISBN 0-8348-0351-8.
• Oscar Ratti, Adele Westbrook (1973): Secrets of the Samurai , A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books. ISBN 0-87858-1073-0.

Tämä kamppailulajeihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.