Monokkeli
Wikipedia
Monokkeli (ranskan sanasta monocle, joka tulee myöhäislatinan sanasta monoculus, "yksisilmäinen") on optinen linssi, joka asetetaan toisen silmän eteen korjaamaan sen näkökykyä, eräänlainen "yhden silmän silmälasi". Toisin kuin silmälasit, monokkeli ei lepää kasvoilla sankojen avulla, vaan sitä pitävät paikallaan kasvojen lihakset.
Ensimmäiset monokkelit, jotka kehitettiin 1830-luvulla, olivat metallikehyksellä reunustettuja pyöreitä linssejä. 1890-luvulla monokkelin kehystä muotoiltiin paremmin silmään istuvaksi, ja varakkaat saattoivat hankkia mittatilausmonokkelin, joka muotoiltiin kasvoista otetun kipsivaloksen avulla. 1900-luvun alussa kehitettiin kehyksetön monokkeli, jonka muotoilu oli halvempaa kuin kehyksellisen. Monokkelin suosio oli suurimmillaan 1800-luvun loppupuoliskolla, mutta se hävisi nopeasti käytöstä 1900-luvun alkupuolella, kun kehittynyt optiikka mahdollisti silmälasit joiden linssit olivat eri vahvuiset. Nykyään monokkeli on käytännössä kadonnut lasityyppi.
Monokkelin uskotaan usein olevan epäkäytännöllinen varuste, jonka paikallaan pitämiseen tarvitaan kasvolihasten jatkuvaa puristusta, ja joka putoaa helposti. Mittatilaustyönä tehty, käyttäjänsä silmäkuopan mukaan muotoiltu monokkeli pysyi kuitenkin silmässä lähes itsestään eikä pudonnut kulmakarvoja kohottamalla (kuten monokkelipäisille herroille usein käy sketseissä). Tällaisia kykenivät kuitenkin hankkimaan vain varakkaat, ja alemmat luokat pitivät usein huonosti silmään istuvia ja huteria monokkeleita. Monokkeli oli nauhalla kiinni omistajansa kaulassa tai rintapielessä putoamisen varalta.
Monokkeli yhdistetään tavallisesti 1800-luvun yläluokkaisiin, varakkaisiin miehiin. Kommunistisessa propagandassa monokkeli kuului usein frakin ja silinterin kanssa stereotyyppisen kapitalistin tunnusmerkkeihin. Ironista kyllä, itse Karl Marx käytti vanhemmalla iällään monokkelia. Toinen ryhmä, joihin monokkeli usein yhdistetään, ovat saksalaiset upseerit. Tämä juontaa juurensa ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin monet saksalaisupseerit, kuten kenraali Erich Ludendorff, marsalkka Hugo Sperrle ja kapteeni Walter von Reichenau, käyttivät aikansa muodin mukaista monokkelia. Edellä mainittujen lisäksi kuuluisiin monokkelinkäyttäjiin kuuluivat muun muassa brittiläinen valtiomies Joseph Chamberlain (kts. kuva) ja hänen poikansa Austin Chamberlain, Britannian hovirunoilija Alfred Tennyson, Portugalin presidentti António de Spínola sekä elokuvaohjaajat Fritz Lang ja Erich von Stroheim.
