Mustajalkahilleri
Wikipedia
Mustajalkahilleri | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Mustajalkahilleri (Mustela nigripes) on Pohjois-Amerikassa elävä näätäeläin. Ne ovat noin 45 cm pitkiä ja painavat noin yhden kilon. Ne metsästävät öisin ja niiden ruokavalio koostuu lähes pelkästään preeriakoirista. Yksi mustajalkahilleriperhe voi syödä vuodessa jopa 700 preeriakoiraa. Päivisin mustajalkahillerit hakeutuvat suojaan preeriakoirien pesäkoloihin.
Mustajalkahillerit olivat harvinainen näky jo ennen kuin ne tulivat uhanalaisiksi. Ne tunnisti omaksi lajikseen vasta vuonna 1851 John James Audubon ja John Bachman. Heidän havaintonsa kyseenalaistettiin, ja seuraava havainto mustajalkahillereistä tehtiin vasta yli 20 vuoden jälkeen.
[muokkaa] Uhanalaisuus
Mustajalkahilleri julistettiin Kanadassa sukupuuttoon kuolleeksi vuonna 1937 ja Yhdysvalloissa uhanalaiseksi vuonna 1967. Vuonna 1986 maailmassa arveltiin olevan 50 yksilöä. 18 niistä otettiin kiinni ja ne on saatu lisääntymään vankeudessa. Vuodesta 1991 lähtien niitä on yritetty palauttaa luontoon. Luonnossa arvellaan elävän noin 300 yksilöä.
Lajin sukupuuttoon oli johtamassa sen luontaisen elinympäristön häviäminen, preeriakoirien lukumäärän raju lasku sekä taudit.