Myers-Briggs-tyyppi-indikaattori
Wikipedia
Myers-Briggs-tyyppi-indikaattori on ihmisten luonteenpiirteitä neljällä ulottuvuudella kuvaava psykologinen indikaattori. Sen kehitti Katherine Briggs tyttärensä Isabel Myersin kanssa toisen maailmansodan jälkeen tavoitteenaan saada ihmiset ymmärtämään erilaisuutta ja tulemaan paremmin keskenään toimeen. MBTI perustuu Carl Jungin teorioihin, joskin Briggs ja Myers lisäsivät järjestelmällinen-spontaani -ulottuvuuden. Indikaattorin kysymysten perusteella ilmenee henkilön taipumus käyttää luontevammin neljällä ulottuvuudella jompaa kumpaa preferenssiä I-E,S-N, T-F ja J-P:
- I, introvertti - E, ekstravertti
- S, tosiasiallinen - N, intuitiivinen
- T, ajatteleva - F, tunteva
- J, järjestelmällinen - P, spontaani
I-E-ulottuvuus kuvaa asennetta ympäristöön. S-N-ulottuvuus kuvaa henkilön tapaa hankkia informaatiota ja T-F-ulottuvuus päätöksenteon perustetta. J-P-ulottuvuus kuvaa elämäntyyliä. Ekstravertti (E) tuntee todennäköisesti olonsa kotoisammaksi ihmisten ja asioiden kanssa ulkomaailmassa kuin ideoiden sisäisessä maailmassa, ‘ulospäinsuuntautunut’. Introvertti (I) tuntee todennäköisesti olonsa kotoisammaksi sisäisessä ideamaailmassa kuin ihmisten ja asioiden ulkomaailmassa, ‘sisäänpäinsuuntautunut’. Tosiasiallinen (S) työskentelee todennäköisesti mieluummin tunnettujen tosiasioiden parissa kuin etsii mahdollisuuksia ja keskinäisiä suhteita. Intuitiivinen (N) etsii mieluummin mahdollisuuksia ja yhteyksiä kuin työstää tunnettuja faktoja, tulevaisuuteen suuntautunut. Ajatteleva (T) tekee päätökset todennäköisemmin persoonattoman analyysin kuin henkilökohtaisten arvojen perusteella. Tunteva (F) tekee päätökset todennäköisemmin henkilökohtaisten arvojen kuin persoonattoman logiikan avulla. Järjestelmällinen (J) pitää todennäköisesti enemmän suunnitellusta, organisoidusta, selvästä ja täsmällisestä elämäntavasta kuin joustavasta ja spontaanista. Spontaani (P) pitää todennäköisesti enemmän joustavasta ja spontaanista elämäntavasta kuin suunnitellusta ja järjestelmällisestä. Huomattakoon, että piirretestien ekstrovertti kuvaa enemmänkin eräänlaista sosiaalisuutta, kun taas MBTI:n ekstravertti kuvaa suuntautumista ulkoiseen asioiden ja ihmisten maailmaan ottamatta varsinaisesti kantaa sosiaalisuuteen.(esim. Hautala & Routamaa 2007).
Neljä ulottuvuutta ja kahdeksan preferenssiä muodostavat 16 persoonallisuustyyppiä, joihin liittyy paljon preferenssien mukaisia yhteisiä piirteitä ja käyttäytymistapoja, vaikka tyypin sisällä olevat henkilöt ovat kukin omia erilaisia yksilöitään. MBTI on ainoa dynaaminen persoonallisuusindikaattori, joka kuvaa henkilön persoonallisuuden preferenssijärjestyksen ja se mukaisen käyttäytymisen niin tiedostetussa 'normaalitilassa' kuin syystä tai toisesta ajauduttaessa vähemmän tiedostettujen 'varjopersoonien' tasolle (esim. Myers, McCalley, Quenk & Hammer 1998). MBTI:n ulottuvuuksia voidaan osittain kuvata myös "viiden suuren persoonallisuuden piirteen" (big five) -ulottuvuuksilla (McCrae & Costa, 1989). Teoria viidestä suuresta persoonallisuuden piirteestä on McCraen & Costan käsityksen mukaan saanut persoonallisuuden tutkimuksessa enemmän tukea kuin Jungin luokitukseen perustuva teoria (mm. persoonallisuuden piirteitä pidetään jatkuvina, ei dikotomisina ominaisuuksina; mukana on myös viides neuroottisuus-ulottuvuus). MBTI:n kehittämistä (esim. Myers & McCaulley 1990; Myers, McCalley, Quenk & Hammer 1998) tuntevat voivat kuitenkin havaita MBTI:n toimivuuden ja käyttökelpoisuuden verrattuna muihin persoonallisuuden tarkastelutapoihin. Esimerkiksi, vaikka ulottuuvuuksia ilmaistaan dikotomialla kuvaamaan ihmisen luontaista taipumusta 'kallistua' ulottuuvuuden jommankumman ääripään suuntaan, on MBTI ainut dynaaminen malli, joka selittää ihmisen persoonallisuuden kokonaisuuden, myös ulottuvuuksien 'heikomman pään' käytön. Patologiset ja piirretestit eivät ilmennä persoonallisuuden dynamiikkaa. MBTI:n erinomainen toimivuus on osoitettu runsaassa suomalaisessa tutkimuksessa (ks. esim. www.mbtifinland.fi).
Satunnaisesti valitussa amerikkalaista väestöä kuvaavassa otoksessa tyypit jakautuivat seuraavasti (jakauma eroaa melkoisesti suomalaisesta työelämässä toimivasta väestöstä):
| MBTI | SF | ST | NF | NT | Yhteensä | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| IJ | ISFJ | 13.8% | ISTJ | 11.6% | INFJ | 1.5% | INTJ | 2.1% | 29.0% |
| EJ | ESFJ | 12.3% | ESTJ | 8.7% | ENFJ | 2.4% | ENTJ | 1.8% | 25.2% |
| EP | ESFP | 8.5% | ESTP | 4.3% | ENFP | 8.1% | ENTP | 3.2% | 24.1% |
| IP | ISFP | 8.8% | ISTP | 5.4% | INFP | 4.4% | INTP | 3.3% | 21.9% |
| Yhteensä | 43.4% | 30.0% | 16.4% | 10.4% | Lähde | ||||
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lyhyt temperamenttitesti jungilaisilla kysymyksillä (en)
- http://keirsey.com/finnish.html suomenkielinen temperamenttitesti (T-F ulottuvuus voi joissain tapauksissa mennä väärin päin, eikä Keirseyn temperametteihin perustuva testi muutenkaan vastaa MBTI-indikaattoria, joka ei siis ole testi).
[muokkaa] Lähteet
- Hautala, T.M. & Routamaa, V. Katse naamion taa - Itsetuntemuksesta voimaa. LEADEC Publications, in press 2007.
- McCrae, R R; Costa, P T (1989) Reinterpreting the Myers-Briggs Type Indicator From the Perspective of the Five-Factor Model of Personality. Journal of Personality, 57(1):17-40.
- Myers, I. & McCaulley, M.H. (1990). Manual: A Guide to the Development and Use of the Myers-Briggs Type Indicator. CA: Consulting Psychologists Press, Inc.
- Myers, Isabel & Mary H. McCalley & Naomi L. Quenk & Allen L. Hammer (1998): MBTI Manual. 3.Ed. California: Consulting Psychologists Press, Inc.
