Neoliittinen Anatolia

Wikipedia

	Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Neoliittinen Anatolia: Turkkiin eli historialliseen Anatoliaan levisi viimeistään noin 7500 eaa. alkaen maanviljely, joka muutti alueen kulttuurin neoliittiseksi. Eteläiseen Anatoliaan syntyi monia maanviljelyyn ja karjanhoitoon perustuvia kyliä, joissa oli savitiilistä rakennettuja taloja. Maanviljely levisi täältä varsinaiseen Eurooppaan, Kreikkaan ja Balkanin niemimaalle. Oletetaan, että nauta olisi kesytetty Anatoliassa joskus 7000-6500 eaa. Neoliittisen Anatolian arkeologien tuntemia löytöpaikkoja ovat mm Catal Höyük, Hacilar ja Cayönu.

[muokkaa] Hacilar

Läntisen Etelä-Turkin Hacilar oli asuttu jo vuonna 7000 eaa. Paikka on 25 kilometriä Burdurista lounaaseen. Hacilarin talot olivat taskattoisia sisäpihan ympärille rakennettuja neliömäisiä taloja. Rakennusaineena olivat mutatiilet ja puu. keittiö, olohuone , viljavarastot jne olivat erikseen. Se oli tuolle ajalle tyypillinen maatalouskylä. Paikka on tunnettu parhaiten laadukkaasta keramiikastaan.

Hacilar IX-VI 5700–5600 eaa.
Hacilar VI 6200–5400 eaa. / 7500–6600 eaa. vastaa Can Hasan 4:ää
Myöhäisneoliittinen Hacilar (Hacilar V-I) 5400–4750 eaa.

(5400–4800 eaa. / 6600–5900 eaa.), vastaa Can Hasan 3:a

Can Hasan 2 5000/-4400 eaa. / 6100–5500 eaa.

[muokkaa] Cayönu

Cayönu (Cayonu) 1A muistutti neoliittista Myreybatia

8100-7200 (9800-8800 eaa.?)

Cayonu 1B, josta on löydetty kupariesineitä, 7200-7000 eaa./ (8800-8500 eaa.) oli neoliittinen A-B.

[muokkaa] Asikli Huyük

Asikli Hüyük (Asikli Höyük) Aksarayn lähellä Turkissa rakennettiin kolmessa vaiheessa 10000-9000 eaa. savitiilistä. Taloihin pääsi tikkaita pitkin katon kautta. Obsidiaanista eli mustasta laavalasista tehtiin esineitä kuten myös sarvesta ja kuparista. Kuolleet haudattiin lattian alle. Metsästettiin, pidettiin kotieläimiä ja viljeltiin vehnää, ohraa, herneitä ja linssejä.

Asikli-hüyük A (7000–6600 eaa./ 8500–8000 eaa.)
Asikli-hüyük B (6600–6100 eaa./ 8000–7400 eaa.)

[muokkaa] Varhainen Keski-Anatolia

ECA = varhainen Keski-Anatolia.

ECA I: Pleistoseenin loppu - 7500/7000 eaa. esikeraaminen neoliittinen eli PPN, AEN, ACN
ECA II: 7500/700 eaa. - n. 6700/6600 eaa. (= EPN Varhainen keraaminen neoliittinen)
ECA III: 6700/6600 - 6000 eaa. (= LN Myöhäisneoliittinen)
ECA IV: 6000 - 5500 eaa. (= ECh Varhainen kalkoliittinen)
ECA V: 5500 - n. 4000 eaa. (= MCh Keski-kalkoliittinen)

[muokkaa] Mersin-löytöpaikan kerrostumia

Mersin eli tarkemmin Yümüktepe on eteläisessä keski-Anatoliassa , taurus-vuoriston eteläpuolla, paikassa mihin moni kulttuuri, kansa ja valtio on historian varrelel levittäytynyt. mersin on ollut portti idän ja lännen välillä etelä-Anatoliassa.

Paika on ollut asuttu alkaen 6300 eaa., linnoitettu noin 4500 eaa. Paikka oli hylätty välillä 3200-1200 eaa.^[1]