Nieuport 10
Wikipedia
Nieuport 10 oli ranskalainen, puurakenteinen, yksi- ja kaksipaikkainen tiedustelukone. Suunnittelijana oli Nieuportille tullut Gustave Delage, ja tästä mallista alkoi hänen menestyksekäs Nieuport-kaksitasojen sarjansa. Eturunkoa lukuun ottamatta Nieuport 10 oli verhoiltu kokonaan kankaalla. Kone lensi ensimmäisen kerran vuonna 1914.
Nieuport 10 oli käytössä tiedustelukoneena ja hävittäjänä ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalla vuosina 1914-1915. Tyyppiä valmistettiin lisenssillä myös Italiassa (Nieuport-Macchi) ja Venäjällä (A/O Duks). Kone oli käytössä Ranskan lisäksi ainakin Britanniassa, Italiassa ja Venäjällä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekniikkaa
- Kärkiväli: 7,78 m
- Pituus: 6,88 m
- Korkeus: 2,65 m
- Siipipinta-ala: 18 m²
- Tyhjäpaino: 410 kg
- Lentopaino: 658 kg
- Moottori: 80 hv:n 9-sylinterinen ilmajäähdytteinen pyörivä Le Rhone C-tähtimoottori
[muokkaa] Suorituskyky
- Huippunopeus: 140 km/h
- Nousuaika 2.000 metriin: 16 min
- Lentoaika: 3 h
[muokkaa] Aseistus
- Eteenpäin ampuva Lewis-konekivääri, suomalaisissa koneissa yksi konekivääri tähystäjällä
- Suomalaisissa koneissa pommeja, tähystäjän heittämänä
[muokkaa] Käyttö Suomessa
Valkoinen armeija sai ensimmäisen Nieuport 10-koneensa sotasaaliiksi Lylyjärvellä Vilppulan eteläpuolella 17. maaliskuuta 1918 Lento-osasti I:n siirryttyä entiselle punaisten lentoasemalle. Pietarista hankittiin siellä olleiden suomalaisten toimessa vuoden 1918 alkupuolella kaksi Nieuport 10-konetta värväämällä viisi punaisten palveluksessa ollutta entistä tsaarin armeijan upseeria lentämään koneet Suomeen. Ohjaajat Mihail Safonov (Mikko Vuorenheimo) ja Igor Zaizewsky (Erik Ilmarinen) lensivät koneet Antreaan 11. huhtikuuta 1918 ja liittyivät valkoiseen armeijaan.
Lylyjärveltä saatu kone oli purettuna ainakin joulukuulle 1918 asti, mutta venäläisten Suomeen lentämiä koneita käytettiin heti.
Suomen ilmavoimien Nieuport 10-lentokoneet | |||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Käyttöönottopäivä | Valmistenumero | 1. rekisteri | Myöhempi rekisteri | Poisto | |||||||||
17.3.1918 | 755 | D64/18 | Ympäri Santahaminassa 23.2.1919, poisto 11.8.1919 | ||||||||||
11.4.1918 | 748 | F38 | Tuhoutui Antreassa 13.4.1918 pakkolaskussa | ||||||||||
11.4.1918 | 743 | F36 | D63/18, 2C450 | Särkyi Santahaminassa 15.8.1919 |
[muokkaa] Lähteet
- Kalevi Keskinen, Kyösti Partonen, Kari Stenman, Suomen Ilmavoimat I 1918-27, 2005. ISBN 952-99432-2-9.
- Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska, Suomen ilmavoimien lentokoneet 1918-1939, Tietoteos, 1976.
- Timo Heinonen, Thulinista Hornetiin, Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 3, Gummerus Kirjapaino Oy, 1992. ISBN 951-95688-2-4.