Nilviäiset
Wikipedia
| Nilviäiset | ||||
|---|---|---|---|---|
 Tursas |
||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||
|
||||
| Luokat | ||||
|
Nilviäiset (Mollusca) on eläinkunnan pääjakso. Se on eläinkunnan pääjaksoista toiseksi suurin sisältäen yli 100 000 lajia. Nilviäisiin kuuluvat mm. kotilot, simpukat ja pääjalkaiset kuten esim. mustekalat. Suurin osa nilviäisistä on merten ja makeiden vesien eläimiä, mutta osa niistä elää maalla. Nilviäiset ovat selkärangattomia, ja niiden ruumis jakautuu tyypillisesti neljään osaan: päähän, jalkaan, sisälmyspussiin ja vaippaan. Jalkaa käyttäen nilviäinen liikkuu tai kaivautuu pohjaan. Vaippa on sisälmyspussia peittävä limainen ihopoimu, jonka eritteestä nilviäiselle usein muodostuu kuori. Kehittyneet silmät löytyvät vain harvoilta nilviäisiltä, kuten mustekaloilta. Monilla nilviäisillä on suussa raastinkieli, eli radula. Nilviäinen hengittää kiduksilla (jotkut maakotilolajit eräänlaisilla "keuhkoilla"). Nilviäisen hermosto koostuu parillisista hermosolmukkeista eli ganglioista, jotka hallitsevat elintoimintoja sekä aisteja. Nilviäiset lisääntyvät aina suvullisesti.
Nilviäisiä esiintyy kaikkialla maailmassa hyvin monenlaisissa ympäristöissä. Niiden koko vaihtelee mikroskooppisen pienestä useiden metrien kokoisiin (esim. jättiläiskalmari). Eräät pääjalkaisiin kuuluvat mustekalalajit on kokeissa todettu varsin älykkäiksi koko eläinkunnan mittapuulla. Nilviäisiin kuuluu kahdeksan luokkaa, joissa on nykyisin eläviä edustajia, ja yksi vain fossiililöydöistä tunnettu luokka.
