Norodom Sihanouk

Wikipedia

Kuningas-isä Norodom Sihanouk (s. 31. lokakuuta 1922) oli Kambodžan kuningas vuodet 1941–1955, pääministeri 1955–1960, valtion päämies 1960–1976, ja uudelleen valtionpäämies 1991–1993 ja kuningas vuodesta 1993 vallasta luopumiseensa 7. lokakuuta 2004 saakka.

Norodom Sihanouk on kuningas Norodom Suramaritin ja kuningatar Sisowath Kossamakin poika. Hän syntyi Phnom Penhissa, jossa kävi myös koulua École François Baudoin'ssa. Hän jatkoi opintojaan Saigonissa Vietnamissa (nyk. Ho Chi Minhin kaupunki) ja kävi sotilaskoulua Saumurissa Ranskassa.

Kun hänen isoisänsä, kuningas Sisowath Monivong kuoli 23. huhtikuuta 1941, ranskalaisten ohjailema valtaistuinneuvosto valitsi 18-vuotiaan prinssi Sihanoukin kuninkaaksi. Hänet kruunattiin syyskuussa 1941. Ranskalaiset uskoivat ilmeisesti nuoren playboy-kuninkaan olevan helposti ohjailtavissa. Kuudennen vaimonsa, italialais-kambodžalaisen Moniquen Sihanouk nai 1952.

Toisen maailmansodan jälkeen ja 1950-luvulla kuninkaan politiikka muuttui nationalistisemmaksi ja hän alkoi vaatia Ranskalta maan tunnustamista itsenäiseksi. Vuonna 1947 hän otti käyttöön uuden perustuslain, joka perusti parlamentin ja antoi äänioikeuden miehille, paitsi buddhalaisille papeille ja sotilaille. Hän lähti maanpakoon Thaimaahan toukokuussa 1953 ja kieltäytyi palaamasta ennen kuin itsenäisyys oli myönnetty. Kambodžasta tuli itsenäinen 9. marraskuuta 1953. 2. maaliskuuta 1955 Norodom Sihanouk luopui kuninkuudesta ja ryhtyi politiikkaan. Hänen isänsä Norodom Suramarit kruunattiin kuninkaaksi. Hän perusti Sangkum Reastr Niyum -puolueen (kansan sosialistinen yhteisö), joka sai kaikki paikat parlamentissa vuosien 1955, 1958, 1962 ja 1966 vaaleissa. Sihanoukista tuli pääministeri. Kuningas kuoli huhtikuussa 1960, jonka jälkeen Norodom Sihanouk otti valtion päämiehen aseman, ja hänen äitinsä oli kuningattarena.

Vuonna 1956 hän allekirjoitti Brionissa Jugoslaviassa Titon, Nasserin, Sukarnon ja Nehrun kanssa sitoutumattomien maiden peruskirjan. Vietnamin sodan raivotessa Norodom Sihanouk pyrki pitämään maansa puolueettomana. Keväällä 1965 hän teki sopimuksen Kiinan kansantasavallan ja Pohjois-Vietnamin kanssa ja salli Vietnamin tukikohdat Itä-Kambodžaan ja Kiinan sotatarviketoimituksen Kambodžan satamien kautta. Kiina puolestaan osti kambodžalaista riisiä ylihintaan. Norodom Sihanouk julisti myös kommunismin voittokulun olevan vastustamaton Kaakkois-Aasiassa ja ehdotti maolaisen politiikan ideoiden soveltamista. Vuosina 1966–1967 hän taas aloitti poliittiset puhdistukset joissa vasemmisto kitkettiin pois politiikasta. Suhde Kiinan kanssa kariutui kulttuurivallankumouksen aikana.

Sodan raivotessa Kaakkois-Aasiassa Sihanouk harrasti pääministerin toimien ohessa myös elokuvaohjaamista, näyttelemistä ja kirjoitti käsikirjoituksia paikallisiin elokuviin.

18. maaliskuuta 1970, kun Norodom Sihanouk oli vierailulla Neuvostoliitossa, pääministeri Lon Nol kokosi kansalliskokouksen joka äänesti Sihanoukin pois asemastaan ja antoi Lon Nolille hätätilavaltuudet. Prinssi Sirik Matak, Norodom Sihanoukin serkku, jonka ranskalaiset olivat jättäneet aikoinaan syrjään kuninkaan valinnasta sai jäädä varapääministeriksi ja maan nimi muutettiin Khmer-tasavallaksi. Norodom Sihanouk pakeni kaappauksen jälkeen Pekingiin ja vieraili usein myös Pjongjangissa ja alkoi tukea punakhmerejä, jotka taistelivat Lon Nolin hallitusta vastaan. Kun punakhmerit valtasivat Phnom Penhin huhtikuussa 1975, prinssi Sihanoukista tuli maan symbolinen päämies Pol Potin ollessa tosiasiassa vallassa. Seuraavan vuoden huhtikuussa punakhmerit kuitenkin häätivät prinssin asemastaan. Hän haki turvaa Kiinasta ja Pohjois-Koreasta.

Vietnamilaisten hyökkäys kaatoi punakhmerien vallan joulukuussa 1978. Tällöin Sihanouk tuki taas heitä yhdistääkseet voimat vietnamilaisia vastaan. Vuonna 1978 hän perusti FUNCINPEC-puolueen. Vuonna 1982 Sihanoukista tuli demokraattisen Kambodžan koalitiohallituksen presidentti maanpaossa. Hallitukseen kuuluivat Sihanoukin johtama FUNCINPEC, punakhmerit ja khmerkansan vapautusrintama KPNLF. Pääministerinä oli KPNLF:n Son Sann ja ulkoministerinä punakhmerien Khieu Samphan. Sihanoukin hallinto sai Kambodžan paikan YK:ssa. Vietnamilaiset vetäytyivät maasta 1989 jättäen jälkeensä Hun Senin vietnaminmielisen hallituksen.

Sihanoukin ja Hun Senin hallitusten väliset rauhanneuvottelut alkoivat pian ja päättyivät vuoden 1991 Pariisin rauhaan. Prinssi Sihanouk palasi Kambodžaan 14. marraskuuta 1991 kolmitoistavuotisen maanpaon jälkeen. Maa palautettiin monarkiaksi 1993 ja Sihanoukista tuli jälkeen kuningas (Preahmâhaksat) 24. syyskuuta 1993. Poliittista valtaa kuninkaalla ei enää ollut. Hän kärsi huonosta terveydentilasta ja joutui matkustamaan useasti Pekingiin hoidettavaksi.

Kuningas on innokas Internetin käyttäjä ja on julkaisut webbisivullaan lähes päivittäisiä mielipiteitään ja säveltämäänsä musiikkia ja käsikirjoittamiaan ja ohjaamiaan elokuvia.^[1] Katsottuaan televisiosta uutisia San Franciscon homoavioliitoista, hän ilmoitti, että myös Kambodžan pitäisi sallia avioliitot mies- ja naisparien välillä.^[2]

Huonon terveytensä vuoksi hän luopui kruunusta 7. lokakuuta 2004. Valtaistuinneuvosto nimitti viikon kuluttua uudeksi kuninkaaksi prinssi Norodom Sihamonin.

Norodom Sihanoukin arvonimi kruunustaluopumisen jälkeen on Preahmâhaviraksat, jonka merkitys on suunnilleen "pyhäsuurisankarisoturi." Sihanouk suosii kuitenkin epämuodollisia välejä ja hänestä käytetään usein arvonimiä Sâmdech Euv tai Monseigneur Papa.

Norodom Sihanouk on julkaissut kaksi muistelmateosta: