Novgorodin tuohikirjeet
Wikipedia
Novgorodin tuohikirjeiksi kutsutaan vanhan Novgorodin kaupungin kaivauksissa löydettyjä tuohelle kirjoitettuja tekstejä. Tuohikirjeitä on tehty 1000-1400-luvuilla jaa. Maakerrostumien kostea savi on estänyt niiden maatumisen.
Tuohikirjeet ovat henkilökohtaisia kirjeitä, kaupankäyntiin ja omaisuuteen liittyviä merkintöjä ja historiallisia merkintöjä. Osan tuohikirjeistä ovat kirjoittaneet suhteellisen sivistyneet ja vapaat ylimysnaiset. Tuohikirjeissä kerrotaan myös tunteista ja ystävyydestä - joukossa on jopa rakkauskirjeitä. Joitakin historiallisia merkintöjä, jotka liittyvät muun muassa sotiin, on pidetty luotettavina.
Tuohikirjeet on kirjoitettu muinaisslaavilaisella kirjaimistolla, joskin eri kirjeiden välillä saattoi merkistössä olla joitakin eroja. Kielenä on yleisimmin muinaisvenäjä. Eräs 1200-luvulle ajoitettu tuohikirje (kirje nro. 292) on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä (kyrillisin kirjaimin), ja sitä pidetään vanhimpana tunnettuna merkkinä itämerensuomalaisesta kirjoituksesta. Kirjeen sisällöstä ei ole varmuutta, mutta sitä on pidetty loitsuna. Kyseessä voisi olla salamaa koskeva loitsu, sillä ilmeisesti siinä puhutaan jumalan nuolesta. Tunnetaan myös toinen itämerensuomalaista kieltä sisältävä kirje, joka on ilmeisesti sanaluettelo.
Slaavilaisten kronikoiden mukaan kokonaisia kirjoja oli kirjoitettu tuohelle. Sellaisia ei kuitenkaan ole löydetty. Löydetyt tuohet ovat kirjeitä ja muistiinpanoja, jotka on luultavasti käytön jälkeen vain hylätty maahan. Tämä on kuitenkin ollut niiden pelastus, sillä maassa ne ovat säilyneet hyvin.
[muokkaa] Katso myös
- Bryggenin kirjoitukset. Norjan Bergenistä on löytynyt samoilta ajoilta peräisin olevia eloperäiselle ainekselle (kuten puulle) kirjoitettuja lyhyitä tekstejä.
