Nukleiinihappo
Wikipedia
Nukleiinihappoja ovat DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo).
[muokkaa] Rakenne
Nukleiinihapon rakenneyksikkö on nukleotidi. Nukleotidit koostuvat fosfaatti-, sokeri- ja emäsosasta. DNA:n sokeriosa on deoksiriboosi, kun taas RNA:n sokeri on riboosi. Perusemäksiä on viittä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini, sytosiini ja urasiili. Urasiili esiintyy tymiinin tilalla RNA:ssa.
Nukleotidit liittyvät nukleiinihapporihmaksi fosfaattiosan kiinnittyessä fosfodiesterisidoksen välityksellä sokeriosan 5'-hiileen. Nukleiinihapot kasvavat vain sokeriosan päädystä, joten nukleiinihapoilla on suunta. Merkinnät 3' ja 5' ilmaisevat nukleiinihapon suuntaa. 3'-pää on ketjun fosfaattiin päättyvä puoli, kun taas 5'-pää loppuu sokeriin.
DNA esiintyy yleensä kahden nukleiinihapporihman muodostamana kaksoiskierteenä, kun taas RNA esiintyy yleensä yksöisrihmana.
[muokkaa] Tehtävä
Nukleiinihapot toimivat eliöissä perinnöllisen informaation säilytysmolekyyleinä. Eliö valmistaa tarvitsemansa proteiinit nukleiinihappojen emäsjärjestyksen pohjalta.
