Olavi Maununpoika

Wikipedia

Olavi Maununpoika (lat. 'Olaus Magni', kastettuna Olof Magnusson) toimi Suomen piispana vuosina 1450-1460. Hän syntyi noin vuonna 1405 todennäköisesti Piikkiön Rungossa ja kuoli 24. helmikuuta 1460 Turussa.

Sisällysluettelo

1 Syntyperä
2 Ulkomaanopinnot
3 Ura Suomessa
4 Suomen piispaksi
5 Lähteet
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Syntyperä

Birgitta ja Elin Ervastintyttäret olivat Olavi Maununpojan nuorempia sisarpuolia. Vanhan otaksuman mukaan Olavi Maununpoika oli läheistä sukua edeltäjälleen piispa Maunu Tavastille, joka avusti hänen opintojaan Pariisissa. Kronikan mukaan Olavi Maununpoika oli tämän nuorempi sukulainen. Olavi olisi tämän mukaan ollut Maunu Tavastin oma poika. Olavi ei kuitenkaan voinut olla Maunu Tavastin avioton lapsi, koska aviottoman syntyperän salaaminen ei olisi onnistunut 1400-luvulla. Maunu Tavast olisi kuitenkin voinut olla aviossa ennen pappisvihkimystään, mutta tälle väitteelle ei löydy riittäviä perusteita.

Olavi Maununpojan isä oli todennäköisesti rälssimies Magnus Djäkn ”aff Rungo” ja äiti luultavasti piispa Maunu Tavastin sisar tai serkku. Mainittakoon lisäksi, että hänen sisarpuolensa Elin Ervastdotter oli naimisissa asemies Nils Magnusson Rödin kanssa, joka oli kotoisin Rymättylän Rödilästä (nyk. Ryötilä). Olavi Maununpojan opettaja Pariisissa oli myös Röd -sukua, mutta tämän tarkempi sukuyhteys mainittuun Nils Magnussoniin ei ole tiedossa.

Piispa Maunu Tavast otti Olavi Maununpojan kasvatikseen koska tämän vanhemmat olivat kuolleet.

[muokkaa] Ulkomaanopinnot

Olavi Maununpoikaa pidetään oppineimpana Suomen keskiaikaisista piispoista. Paavali Juusten kuvaa häntä seuraavin sanoin: "omni facultate doctissimus et agendis prundentissimus" (erittäin oppinut kaikissa tieteissä ja erittäin harkitsevainen käytännön toimissa).

Olavi Maununpoika aloitti yliopisto-opintonsa Pariisissa noin vuonna 1425 ja sai maisterin arvon 1428. Hänen opintojensa ohjaajana toimi ainakin loppuvaiheessa suomalainen maisteri Jacobus Petri Röd.

Vuonna 1433 hän palasi Pariisiin jatkamaan opintojaan yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hänestä tuli Sorbonnen kollegion jäsen, johon teologian opinnot olivat keskittyneet. Olavi Maununpoika suoritti teologian baccalaureus-tutkinnon 1437.

Jatko-opintojensa ohella Olavi Maununpoika toimi englantilais-saksalaisen kansakunnan opettajana yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Hän toimi 1433 - 1436 myös kolmeen otteeseen englantilais-saksalaisen kansakunnan puheenjohtajana sekä vuoden verran kansakunnan rahastonhoitajana.

Olavi Maununpoika hoiti kansakuntansa edustajana Pariisin yliopiston rehtorin virkaa joulukuusta 1435 maaliskuuhun 1436. Olavi Maununpoika valittiin myös useita kertoja kansakuntansa edustajaksi yliopiston lähetystöön ja Baselin kirkolliskokoukseen 1437.

[muokkaa] Ura Suomessa

Olavi Maununpoika palasi maisterin arvon saatuaan Suomeen 1428 ja sai Kirkkonummen kirkkoherran viran, jolloin hänestä lienee tullut myös Turun tuomiokapitulin jäsen. Hän palasi Pariisiin vuonna 1433 jatkamaan opintojaan vuoteen 1437.

Opintojensa aikana Olavi Maununpoika eteni virkauralla kotimaassa, vaikka hän oleskeli Pariisissa 1433 - 1438. Hänet valittiin 1436 ensin Turun tuomiokapitulin arkkiteiniksi ja sitten tuomiorovastiksi. Olavi Maununpoika ryhtyi hoitamaan tuomiorovastin virkaa palattuaan Suomeen 1438 ja toimi samalla Magnus-piispan luottomiehenä. Hän kävi useita kertoja piispan lähettiläänä ulkomailla. Tällöin Turun hiippakunta solmi suhteet Rooman paaviin.

[muokkaa] Suomen piispaksi

Turun tuomiokapituli valitsi Olavi Maununpojan piispaksi 1449. Piispa Maunu Tavast oli päättänyt anoa eroa paavilta, sillä ehdolla, että Olavi Maununpoika valittaisiin hänen seuraajakseen. Olavi Maununpoika matkusti Roomaan anomus mukanaan. Vuonna 1450 paavi Nikolaus V hyväksyi anomuksen ja nimitti Olavi Maununpojan Turun piispaksi.

Olavi Maununpoika jatkoi monia suuria kirkollisia rakennushankkeita Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, jotka Maunu Tavast oli aloittanut Turun hiippakunnassa. Piispa Olavi Maununpoika ei osallistunut aktiivisesti valtakunnanpolitiikkaan, mutta kannatti Ruotsin kuningas Kaarle Knuutinpoika Bondea taistelussa Tanskan kuningasta Kristian I Oldenburgilaista vastaan. Olavi Maununpoika kuitenkin tunnusti 1457 Kristian Oldenburgilaisen Ruotsin kuninkaaksi, kun tämä oli saanut Ruotsin valtaansa.

Piispa Olavi Maununpoika haudattiin Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin kappeliin (nykyinen Tavastin kuori).

[muokkaa] Lähteet

Ari Pekka-Palola, Kansallisbiografia
Ari Pekka-Palola, Piispa Olavi Maununpojan syntyperä, Genos 68 (1997)
Tapio Vähäkangas, Piispa Olavi Maununpojan syntyperä ja sukulaissuhteet, Genos 46 (1975)