Oligoseeni
Wikipedia
Oligoseenikausi on geologinen ajanjakso 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten. Kausi on kenotsooisen maailmankauden paleogeenikauden kolmas epookki. Oligoseenikaudella tapahtui valtavia muutoksia suhteellisen lyhyen ajan sisällä eläimistössä ja kasvistossa. Ilmasto viileni ja tapahtui muitakin katastrofaalisia muutoksia, muun muassa Antarktis jäätyi ja suli. Oligoseenikausi alkoi suurella joukkotuholla. Kaudella ilmestyivät hevoset, norsut ja valtava määrä heinälajeja. Samalla edeltävät nisäkäs- ja kasvilajit hävisivät. Kaudella eli muun muassa sapelihammastiikeri ja kehittyi karhumaisia koiraeläimiä ja ensimmäiset apinat Afrikassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ilmasto ja geologia
Ilmasto viileni eoseenikauden lopulta oligoseenikauden loppuun noin 10 astetta. Viileneminen laski merenpintaa. Kauden alussa tapahtui nopea lämpötilan lasku maapallolla (Oi-1-tapahtuma), ilmaston pysyessä silti nykyistä lämpimämpänä. Tällöin Etelämanner jäätyi. Samaan aikaan ilmasto kuivui huomattavasti suunnilleen nykyiselle tasolle. Kauden lopussa lämpötila nousi hieman ja Etelämanner suli.
Aivan kauden lopussa lämpötila romahti taas huomattavasti. Syväveden lämpötila nousi 5–7 astetta noin 1,5–2 miljoonaksi vuodeksi. Tällä kaudella alkoi ilmestyä suurempia lämpötilan "lyhytjaksoisia" vaihteluita. Oligoseenin aloittaneen joukkosukupuuton arvellaan liittyvän suuriin asteroiditörmäyksiin, jotka synnyttivät Chesapeakenlahden ja Popigain meteoriittikraatterit. Oligoseenikaudelle noin 28–26 miljoonaa vuotta sitten syntyi tulivuorenpurkauksessa valtava La Garita-kaldera New Mexicoon Yhdysvaltoihin. Oligoseenikauden lopulla ilmestyivät ensimmäiset jäätiköt hitaan viilenemisen tuloksena. Kyse on O/M- ja Mi-1-tapahtumasta. Antarktikselle syntyi valtava mannerjäätikkö. Ainavihantaa kasvillisuutta kasvoi enää 35° leveysasteiden sisällä ja sademetsätyyppistä monikerroksista kasvillisuutta 15° leveysasteiden sisässä.
[muokkaa] Eläimistö
Oligoseenille ilmestyivät ensimmäiset kärsälliset norsueläimet ja kolmivarpaiset hevosen edeltäjät tyyppiä Mesohippus, ja sarvikuonoeläimet (maalla juoksevat ja virtahevon tapaiset vettä suosivat). Myös kissojen ja koirien esi-isät ilmestyivät. Ilmestyi majavia, hiiriä, jäniksiä ja oravia.
Noin 30 (laajemmin 37–28) miljoonaa vuotta sitten eli norsueläinten edeltäjä Phiomia, jolla oli lyhyet syöksyhampaat ja lyhyt kärsä, sekä ruumis hyvin norsumainen. Mastodontti kehittyi keskioligoseenilla noin 30 miljoonaa vuotta sitten, laji Probocsidea.
Oligoseenikaudella Etelä-Amerikan eläimistö alkoi kehittyä eri suuntiin, koska se oli muista mantereista erillään. Varhaisella oligoseenikaudella oli luultavasti maasilta Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä. Apinoiden esi-isät kehittyivät edelleen tällä kaudella. Oligoseenikauden myöhäisvaiheessa aavikot ja ruohostot laajenivat huomattavasti, monia ruoholajeja ilmestyi, mutta eivät nämä muistuttaneet juurikaan nykyisiä savanneja.
Tapahtui joukkosukupuuttoja (huokoseläimiä, nilviäisiä, maanisäkkäitä). Suurehkoja sukupuuttoja sattui noin 17, 20 lajien ensiesiintymistä. Kaudella alkeelliset nisäkäslajit korvautuivat kissoilla, koirilla, hevosilla, kameleilla ja peuroilla.
Nisäkkäissä kavioeläimet korvautuivat sorkkaeläimillä. Oreodontit olivat keskikokoisia, lammasta muistuttavia kasvinsyöjiä. Kameli ilmaantui. Eläimille kehittyi mutkikas maha, joka pystyi sulattamaan tehokkaasti selluloosaa.
Keski- ja myöhäisoligoseenilla eli pitkäkaulaisia sarvikuonoeläimiä nimeltä Paraceratherium transouralicum (kutsutaan myös nimellä Indricotherium, Baluchitherium, Amerikassa Brontotherium). Eläin muistutti ulkonäöltään hieman raskasrakenteista kirahvia. Eläin lienee ollut suurin koskaan elänyt maanisäkäs, painaen 11–20 tonnia ja sen säkäkorkeus oli 5,5 metriä. Näitä eli keskimioseenille asti. Sarvikuonomaiset Titanotheriumit kasvoivat suuriksi, ja kuolivat sukupuuttoon.
Oligoseenilla eli biisonimainen Daeodon. Amerikassa eli suuri hyeenamainen peto Hyaenodon horridus. Hoplophoneus oli varhainen sapelihammaskissa.
Muita oligoseenin eläimiä olivat suuri sikaa muistuttava kaikkiruokainen Archaeotherium(enteledontti). Etelä-Amerikka oli Pohjois-Amerikasta erillään, ja säilytti erikoisen eläimistönsä, johon kuului mm. Phorusrhacids, lentokyvytön petolintu joka oli 1,5 m korkea, pussinisäkkäitä koska siellä ei ollut istukallisia.
[muokkaa] Eläimistökausien jako englanninkielisessä kirjallisuudessa
- Chattian 28,4 - 23,0, Chickasawhayan
- Rupelian 33,9 - 28,4, Stampian, Tongrian, Latdorfian, Vicksburgian
