Ortodontia
Wikipedia
Ortodontia tulee sanana kreikankielestä ja tarkoittaa hampaan suoristamista eli oikomishoitoa. Ortodontiaan sisältyy kuitenkin hampaiden siirtämisen lisäksi kokonaisvaltainen leukojen kasvun ja purennan kehityksen ohjaaminen.
Varsinaisen sysäyksen ortodontian kehitykselle antoi Edward H. Angle tämän vuosisadan alussa: hän loi pohjan nykyäänkin käytettävälle purentavirheiden luokitukselle ja hoidolle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Oikomishoidon syyt
Ortodonttista hoitoa annetaan esteettisistä ja toiminnallisista syistä. Suomessa toiminnalliset syyt ovat etusijalla. Yleensä terveyskeskuksessa toteuttavaa oikomishoitoa tehdään vain havaitun purennan toimintaa haittaavan purentavirheen vuoksi. Huonosti toimivat purennan saattavat aiheuttaa myös leukaniveloireita ja muita toiminnallisia häiriöitä. Tärkeimmiksi toiminnallisiksi syiksi hampaiden oikomishoitoon voidaan nimetä: avopurenta suun atualueella, ristipurenta sivualueella, etualueen ristipurenta, distaalipurenta ja hampaiden ahtaus. Esteettisin perustein tapahtuva oikominen on tehtävä yksityisellä sektorilla omaan laskuun.
[muokkaa] Oikomishoidon kesto
Normaali hampaiden oikomishoito kiinteällä kojeella kestää noin kaksi vuotta. Hoidon kesto riippuu tietenkin hoidon laajuudesta. Kun hammaskaaret on oikomishoidon avulla saatu tasaisiksi ja purenta on hyvä, on edelleen jonkin aikaa käytettävä ylläpitävää tukihoitoa, joka kestää yhdestä kahteen vuotta tai usein niin kauan, että lapsi ei enää kasva pituutta. Myös kasvun lakattua on usein tarpeellista pitää pysyvää kiskoa hampaiden sisäpinnalla. Tällöin yleensä alaleuan etuhampaiden taakse kiinnitetään metallilanka, joka varmistaa oikomishoidon tuloksen pysyvyyden. Monissa tapauksissa sitä täytyy pitää koko loppuelämän, jotta hampaiden asento ei vääristyisi uudestaan.
[muokkaa] Hampaiden siirtyminen
Hampaiden oikomishoidon tekee mahdolliseksi se, että hampaaseen kohdistettu voima aiheuttaa juurta ympäröivässä leukaluussa sellaisia kudosmuutoksia, että hammas voi siirtyä luun sisällä. Kun hampaiden oikomishoito alkaa kiinteiden kojeiden avulla, on yleistä, että hampaat aluksi aristavat ja aiheuttavat jonkin verran ongelmia purtaessa. Sama pätee silloin, kun kojeita on kiristetty. Kivut kuitenkin lakkaavat muutaman päivän kuluttua. Tänä aikana on hyvä syödä pehmeämpää ruokaa. On kuitenkin tärkeä, että suurimman osan aikaa hampaiden oikomishoidossa hampaat eivät ole arkoja ja että syödä voi tavalliseen tapaan.
[muokkaa] Motivaatio
Oikomishoidon läpivieminen vaati paljon lapselta, vanhemmilta ja hoitavalta hammaslääkäriltä. Kojeita on pidettävä ohjeiden mukaisesti, satunnaisella käytöllä ei voida saada mitään tuloksia aikaan. Kaikkien kojeiden vaikutus perustuu säännöllisyyteen. Jos motivaatiota hoidon kunnialliseen läpiviemiseen ei riitä, sitä ei ole järkevää aloittaakaan.
[muokkaa] Oikomiskojeet ja suuhygienia
Hyvä suuhygienia on tärkeää, kun hampaissa on oikomiskojeet. Oikomishoidosta aiheutuu huomattava kariologinen riski hampaistolle. Hampaiden reikiintymisriski kasvaa kojeita käytettäessä. Hampaiden ja kojeiden puhdistus tulee suorittaa säännöllisesti ja huolellisesti aamuin illoin. Vanhempien tulee tarkistaa lasten harjaustulos. On olemassa erityisiä oikomishammasharjoja, joilla saa puhdistettua huolellisesti oikomishoidon aikana. Niistä voi olla paljon apua. Tämän lisäksi on tärkeää käyttää fluorihammastahnaa ja välttää liiallista sokerin ja makeisten syömistä.
