Pajusirkku
Wikipedia
| Pajusirkku | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Pajusirkku, koiras |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) on pieni rannoilla elävä muuttolintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 14–16 cm, paino 18–20 g. Koiras on kookkaampi. Pajusirkkukoiraalla on musta pää, valkoinen kaulus ja ruskeat siivet. Naaraalta puuttuu pään mustavalkea kuviointi. Tumman pyrstön reunasulat ovat valkoiset. Sen nokka on pienehkö mutta kuitenkin selvästi siemensyöjän nokka. Tavallisesti pajusirkun näkee istumassa ruo’on tai pensaan latvassa, missä se esittää yksinkertaisen, jankuttavan laulunsäkeensä. Valppaana ollessaan se näpäyttelee pyrstöään sivulle. Kutsuääni on korkea ”tsiy”. Nuori lintu muistuttaa naarasta. Elo–syyskuussa tapahtuvan sulkasadon jälkeen myös vanhan koiraan puku on naarasmainen. Talven aikana pään höyhenten ruskeat kärjet kuluvat vähitellen pois, ja näkyviin tulee mustavalkea kuviointi. Nuoren ja vanhan voi sulkasadon jälkeen erottaa ainoastaan sulkien kulumisasteen perusteella.
Vanhin suomalainen rengastettu pajusirkku on ollut 8 vuotta 1 kuukautta 15 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Pajusirkku pesii Euroopassa sekä Keski- ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa pesii yleisenä koko maassa. Useimmat linnut talvehtivat etelässä, suomalaiset pajusirkut Keski-Euroopassa, lähinnä Italiassa ja Sveitsissä. Pieni määrä talvehtii Etelä-Suomen laajoissa ruovikoissa. Kevätmuutto tapahtuu maalis–huhtikuussa, syksyllä lähtevät syys–lokakuussa.
Suomessa pesii n. 300 000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Rantojen ja kosteikkojen pesimälintu. Yleinen merenlahtien ja järvien järviruohikoissa ja rantaluhdilla, järvien ja jokien pajukoissa sekä Lapin soiden vaivaiskoivikoissa. Muuttoaikoina myös pelloilla ja rikkaruohostoissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Naaras rakentaa ruohonkorsista pesän tavallisesti maahan tai matalalle pensaaseen, hyvään piiloon. Muninta alkaa Etelä-Suomessa toukokuun puolivälin paikkeilla. Naaras munii tavallisesti 5 oliivinväristä, täplikästä munaa. Haudonta kestää vajaa 2 viikkoa, ja molemmat puolisot hautovat, naaras tosin enemmän. Poikaset viipyvät pesässä pari viikkoa, ja emot huolehtivat niistä vielä parisen viikkoa. Pajusirkku pesii usein kahdesti kesässä. Koiraalla saattaa olla 2 naarasta. Sukukypsiä pajusirkut ovat 1-vuotiaana.
[muokkaa] Ravinto
Pajusirkku syö kesällä hyönteisiä, matoja ja nilviäisiä, syksyllä ja talvella siemeniä ja jyviä. Talvella syö erityisesti järviruo’on siemeniä. Poikasia ruokitaan selkärangattomilla ja hyönteisten toukilla.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Salminen, Pekka 1976: Liron Tringa glareola ja pajusirkun Emberiza schoeniclus erikoiset pesäpaikat. – Lintumies 4.1976 s. 31. SLY.
