Partio
Wikipedia
Partio on maailmanlaajuinen nuorisoliike, jonka tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista vastuuntuntoisia kansalaisia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Partioliikkeen perusti kenraalimajuri Robert Stephenson Smyth Baden-Powell (myöhemmin sir Baden-Powell of Gilwell, partiolaisten keskuudessa B-P tai BP) Englannissa vuonna 1907, jolloin pidettiin ensimmäinen partioleiri Brownsean saarella Lontoon lähellä.
[muokkaa] Maailmanlaajuinen nuorisoliike
Nykyään maailmassa on 38 miljoonaa partiolaista 156 maassa. Suomalaiset partiopojat kuuluvat Partiopoikien Maailmanjärjestöön (WOSM, World Organization of the Scout Movement), tytöt taas Partiotyttöjen Maailmanliittoon (WAGGGS, World Association of Girl Guides and Girl Scouts). Suomalaisten partiolaisten kansallinen järjestö, Suomen Partiolaiset, on kuitenkin yhteisjärjestö.
[muokkaa] Partio Suomessa
Suomessa on tällä hetkellä yli 70 000 partiolaista noin 850 lippukunnassa. Jäsenistä noin 70% on aktiivisessa toiminnassa mukana. Valtakunnallisena kattojärjestönä toimii Suomen Partiolaiset ry, joka jakautuu 18 maakuntajakoa mukailevaan partiopiiriin.
[muokkaa] Historia
Partio tuli Suomeen vuonna 1910 ja alkuun se tunnettiin poiskotti-nimellä. Vuonna 1911 Tsaari Nikolai II julisti partion laittomaksi, mutta toiminta jatkui maan alla. Suomen itsenäistyessä 1917 partio sallittiin jälleen.
[muokkaa] Aate
Partiotoiminta on puoluepoliittisesti sitoutumatonta ja kaikille sen periaatteet hyväksyville avointa. Toiminta nojaa partioaatteeseen, jota kuvaavat mm. partiolaisten tunnus "Ole valmis!" sekä partioihanteet:
- kehittää itseään ihmisenä
- kunnioittaa toista ihmistä
- auttaa ja palvella
- tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa
- rakastaa ja suojella luontoa
- olla uskollinen ja luotettava
- rakentaa ystävyyttä yli rajojen
- etsiä elämän totuutta.
Tunnus ja ihanteet ovat kaikkialla maailmassa samat, joskin monissa maissa ihanteet tunnetaan partiolakina. Suomessa laki-sana koettiin liian jyrkäksi, joten on alettu puhua ihanteista.
[muokkaa] Toiminta
Käytännössä toiminta koostuu pääasiassa viikoittaisista kokouksista, joissa harjoitellaan partiotaitoja, sekä 1–3 vuorokauden mittaisista retkistä ja yli 4 vuorokautta kestävistä leireistä ja vaelluksista. Erätoiminta on suomalaisessa partioliikkeessä kansainvälisesti arvioiden korkealla sijalla.
Partiota on tarjolla monenikäisille:
- Sudenpennut ovat 7–10-vuotiaita ja heidän toimintaryhmäänsä kutsutaan laumaksi. Sudenpentuja johtaa yli 16-vuotias laumanjohtaja (lj).
- Vartiolaiset ovat 10–14-vuotiaita ja heidän toimintaryhmäänsä kutsutaan vartioksi. Vartiolaisia johtaa heitä itseään pari vuotta vanhempi, noin 14–18-vuotias vartionjohtaja (vj). Meripartiolippukunnissa vartiolaisia kutsutaan venekuntalaisiksi, johtajanaan 15-18 vuotias venekunnanjohtaja (vkj)
- Vaeltajat ovat yli 14-vuotiaita partiolaisia ja he toimivat itsenäisissä vaeltajaryhmissä.
Yksiköt kuuluvat lippukuntaan, joka on itsenäinen, yleensä rekisteröity yhdistys, kooltaan 30–300 jäsentä. Lippukuntaa johtaa lippukunnanjohtaja (lpkj) apunaan lukuisia muita johtajia, kuten sudenpentutoiminnasta vastaava akela, vartiotoiminnasta vastaava sampo ja vaeltajatoiminnasta vastaava valtermanni.
Partio on vapaaehtoistoimintaa, jossa vanhemmat partiolaiset johtavat nuorempia. Partion johtamisjärjestelmässä vastuuta annetaan hyvin nuorille. Monilla yhteiskunnan johtotehtävissä toimivilla onkin partiotausta. Muita keskeisiä periaatteita partiotoiminnassa ovat yhdessä päättäminen, elämyksellisyys, ryhmässä toimiminen, tekemällä oppiminen ja toiminta luonnossa.
Partioon kuuluu keskeisenä osana kouluttautuminen. Johtajakoulutusta ovat mm. vartionjohtajan perus- ja jatkokurssi, laumanjohtajakurssi, sampokurssi, partiojohtajan peruskurssi, Kolmiapila-Gilwell eli partiojohtajien jatkokurssi ja koulutusohjaajakurssi. Lippukunnat, piirit ja Suomen Partiolaiset järjestävät myös monia muita kursseja erätaidoista yhdistyshallintoon.
