Perhonjoki
Wikipedia
Perhonjoki on noin 150 km pitkä joki Keski-Pohjanmaalla. Aiemmin Perhonjoesta on käytetty nimitystä Vetelinjoki, ja se on edelleen rinnakkaisnimityksenä joelle.
Perhonjoki saa alkunsa Suomenselältä Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien rajalla olevista pienistä järvistä. Joki laskee latva-alueiltaan Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen, josta edelleen Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Täältä joki laskee Perämereen Kokkolan pohjoispuolitse. Kokkolan kohdalla Perhonjoki on jo melko leveä ja matala joki.
Perhonjoen vesistön valuma-alue on n. 2 550 km², josta peltoa noin 10 % ja suota noin 41 % ja loput pääosin metsää. Suurimmat Perhonjokeen laskevat sivujoet ovat Halsuanjoki, Köyhäjoki sekä Ullavanjoki.
Valtiovallan tukemista koskenperkaustöistä suurimmat toteutettiin Perhonjoella 1860-luvulla Perhossa ja koko jokialueella 1930-, 1960- ja 1970-luvuilla. Pohjanmaan joille tyypillisen tulvimisen ehkäisemiseksi on Perhonjoen yläosalle rakennettu Patanan, Vissaveden ja Venetjoen tekojärvet ja Perhonjoen keskiosan järviryhmää on korotettu padottamalla.
Pääuomaan on rakennettu kaksi voimalaitosta, joista Pirttikosken voimalaitos jo vuonna 1925. Kaitforsin voimalaitos valmistui vuonna 1983, n. 30 km päähän jokisuulta. Veden voimaa on hyödynnetty jo aikaisemminkin: vanhimmat olemassa olevat tiedot vesisahasta tai sahamyllystä ovat vuodelta 1621. Perhonjoen alueella oli enimmillään yli 120 myllyä 1800-luvulla.
