Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe

Wikipedia

Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe: Tällöin syntyi sivilisaation pohja Perun rannikolla ja sisämaassakin. Tässä ns. Norte Chico-vaiheessa noin 3100-1800 eaa alkaen suuria kyliä, joissa rakennettiin tasalakisia pyramideja, jotka olivat monesti muotoiltuja maakumpuja. Niihin liittyvät keskukset olivat pieniä kaupunkivaltioita. Niitä oli mm. Supejoella, Pativilcajoella ja hieman myöhemmin myös Casmajoella. Näistä tunnettuja ovat mm. Caral. Kalastus oli tärkein elinkeino, maissin viljelyä harrastettiin vain pienimuotoisena kasteluviljelynä. Viljeltiin myös mm, kurpitsaa ja puuvillaa. Tällä kaudella kauppaverkosto ulottui sisämaasta rannikolle.

Sisällysluettelo

1 Vanhan ja Uuden maailman esikeraaminen kausi
2 Perun myöhäinen esikeraaminen vaihe
3 Esikeraamisia Norte chicon keskuksia
4 Katso myös
5 Lähteet

[muokkaa] Vanhan ja Uuden maailman esikeraaminen kausi

Perussa syntyi suuria temppelikeskuksia ennen saviastioiden valmistusta. Vanhassa maailmassahan kävi toisn päin. Monesti on ajateltu, että saviruukku kekskittiin ennen temppeliä. Uusimpien tutkimusten mukaan vanhassa maailmassa saattoi olla pieniä temppeleitä jo esikeraamisella kaudella, esim Turkin Nevali Corissa. Esikeraaminen Jeriko oli suunnilleen yhtä suuri asutuskeskus väestöltään kuin varhainen Caral, muttei siellä rakennettu suurta temppelipyramidia.

[muokkaa] Perun myöhäinen esikeraaminen vaihe

Supejoen laaksossa Perussa asuttiin ainakin 7000 eaa. Maanviljely lienee alkanut Perussakin noin 6000 eaa. puutarhaviljelynä, jossa viljeltiin mm kurpitsaa ja papuja. Puuvillaa elettiin kasvattaa Perun seuduilla noin 4200 eaa. Caralissa asuttiin jo 4000-3600 eaa. Noin 3500 eaa alueella saattoi olla jonkunlaista yhteiskunnallista eriytymistä. Näihin aikoihin asutus kiinteytyi kyläasutukseksi Andeilla vuoristossa. Samoihin aikoihin oli Ecuadorissa Valdivian kulttuuri, jossa asuttuun keskusaukion ympärille rakennetuissa kylissä. Noin 3300 eaa alkoi Equadorin rannikolle syntyä suuria kyliä, jotka elivät kalastuksella ja maissin viljelyllä.

Noin Muutamaan Perun jokilaaksoon syntyi n. 3100 eaa alkaen keskuksia, joissa oli tasaisella katkaistun pyramidin muotoisella alustalla asuintaloja ja/tai temppeleitä. Näitä tehtiin esim lisäämällä luonnolliseen maakumpuun lisää maata ja kiviä. Näin syntyi muotoiltu maakumpu. Näitä rakennelmia kutsutaan nykyään nimellä huaca.^[1] Radiohiiliajoitusten mukaan noin 3100 eaa nousi varhaisn huaca, Huaca de los Sacrificos, ja sen seuraaja Huaca de los Idolos n 2900 eaa. Koska ajoitukset eivät ole kattavia, ei pysytä rakentamaan täsmällistä kuvaa perun rannikon sivilisaation synnystä. Samoihin aikoihin n 2500 eaa rakennettiin U:n muotoisia temppeleitä Real Altossa, Eqadorissa Valdivian laaksossa.

Tämä viittaa jonkinlaiseen papiston syntyyn. Ne olivatpieniä kalastaja-viljelijäkyliä esim. Ancon ja Huaca Prieta. Maissiin viljely oli vielä suhteellisen pienimuotoista tässä vaiheessa, se yleistyi vasta noin 1000 eaa. Supé-joen, Fortalezan ja Pativilcan laaksossa nousi^[2] yhteisöjä, jotka rakensivat mm Caralin 2800-2600 eaa. Caralissa asui noin 3000 ihmistä. Maissia ei Caralissa vielä viljelty, vaan esim kurpitsaa ja papuja, sekä puuvillaa. Kalastus oli myös tärkeä elinkeino. Supejoen seudun peinoiskaupunkivaltioita rakentanutta sivilisaatiota sanotaan myös Norte Chicon sivilisaatioksi. Se tunsi mm solmukirjoituksen, quipun. Varsinaiseen Norte Chico -kulttuuriin liittyi 24 keskusta alaltaan 10-200 ha noin 1500 km² alalla, jokien Huaura, Supe, Pativilca ja Fortaleza laaksoissa, mm. Caral. Tämä n. 50×20 km kokoinen Perun rannikon keskinen alue on suurten pohjoisten ja pienten eteläisten jokilaaksojen välimaastoa ja ollut jo kauan tiheästi asuttu.

Noin 2600 eaa nousivat Supejokea hieman pohjoisempana Casmajoen laakson Moxeke ja Tortugas. Tältä ajalta tunnetaan myös Aspero.

Supejoen laakson varhaista sivilisaatiota 3100-1800 eaa kutsutaan myös nimellä Norte Chicon sivilisaatio, tai teknisemmin "myöhäinen arkaainen kausi", tai "myöhäinen puuvilla-esikeraaminen kausi".

Sen aikana syntyi ja katosikin pienoiskaupunkivaltioita.

Esim. Huaricoto n. 2800–2500 eaa, La Galgada 2720–2500 eaa. Santajoen laaksossa , Kotosh 2400–2000 eaa.

Alue ulottui Perun rannikolla Lurinin laaksosta Chasman laaksoon pohjoisessa.

Viimeistään 2300 eaa oli syntynyt monia suurehköja keskuksia, El Paraiso Chillonin laaksossa, pohjoisrannikon Huaca Prieta, Ventanilla ja La Galgada. Kehitys kohti suuria asutuskeskukua jatkui 2500-1200 eaa.

Myöhäisenä esikeraamisena "Norte Chicon aikana" kasvoivat kylät hyvin suuriksi asutuskeskuksisksi, viimeistään vuoteen 2000 eaa. mennessä, kuten: Lurihuasi, Miraya, La Galgada ja Kotosh.

Keramiikka saapui Perun rannoille vasta n. 1900 eaa.

<!!--

- Ecuador n. 2500–2000 Valdivia ja ylängön Cerro Norio
- Bolivia: Tiwanakua edelsi Qaluy ja Chiripa

-->

[muokkaa] Esikeraamisia Norte chicon keskuksia

Paikka	Joki	Varhaisin ajoitus, kalenterivuotta	Paikka	Joki	Varhaisin ajoitus, kalenterivuotta
Porvenir	Fortaleza	?	Vinto Alto	Pativilca	?
Cerro Lampay	Fortaleza	?	Huayto	Pativilca	?
Caballete	Fortaleza	?	Aspero	Supe	?
Cerro Blanco 1	Fortaleza	?	Piedra Parada	Supe	?
Cerro Blanco 2	Fortaleza	?	Era de Panda	Supe	?
Huaricanga	Fortaleza	?	Lusihuasi	Supe	?
Cerro de la Cruz	Fortaleza	?	Miraya	Supe	?
Shaura	Fortaleza	?	Pueblo Nuevo	Supe	?
Punta y Suela	Pativilca	?	Caral	Supe	?
Upaca	Pativilca	?	Alpacoto	Supe	?
Potao	Pativilca	?	Penico	Supe	?
Carreteria	Pativilca	?	Huacachi	Supe	?
Pampa San Jose	Pativilca	?	Huaural	Huaura	?