PIK-16

Wikipedia

Pik-16 "Vasama" on suomalaisvalmisteinen yksipaikkainen vakioluokan purjelentokone. Suunnittelu aloitettiin vuonna 1959 Kurt Hedeströmin ja Tuomo Tervon toimesta. Kone on suunniteltu Teknillisen korkeakoulun opinnäytteenä ja Polyteknikkojen ilmailukerhon (PIK) puitteissa. Prototyyppin rekisteritunnus oli OH-XVA ja ensilento tapahtui 1. kesäkuuta 1961. KK Lehtovaara valmisti Vasamaa kaikkiaan 56 kpl ja niistä neljäkymmentä meni vientiin, joten voidaan sanoa, että kyseessä oli melkoinen vientimenestys. Menestykseen vaikutti varmasti OSTIV:n palkinto vuoden parhaasta vakioluokan purjekoneesta 1963 ja Argentiinan MM-kisojen kolmas sija samana vuonna. Vasama oli Puolalaisen Fokan ohella viimeisiä vanerirakenteisia purjekoneita ennen lasikuidun yleistymistä purjelentokoneiden rakennusmateriaaleina.

[muokkaa] Rakenne

Runko ja siivet ovat puurakenteiset ja metallia on käytetty lähinnä ohjaimissa saranoissa ja muissa lujuutta vaativissa paikoissa. Koneen rakenteissa käytettiin monia innovatiivisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi kokovanerinen kuorirakenne siivessä sekä V-pyrstö, jolla haluttiin vähentää ilmanvastusta. Pyrstöratkaisu ei kuitenkaan osoittautunut onnistuneeksi, ja varsinkin hitailla nopeuksilla ohjausominaisuudet olivat heikot. Tavanomaisella sivu- ja korkeusperäsinratkaisulla korvattiin epäonnistunut kokeilu, ja uusi pyrstörakenne osoittautui erinomaiseksi. Siivessä käytettiin siihen erikoisesti kehiteltyä vaneria, joka puristettiin betonimuotissa oikeaan muotoon 40 tonnin paineella.

[muokkaa] Lento-ominaisuudet

Kone on erittäin miellyttävä lennettävä tasapainoisilla ohjausominaisuuksillaan ohjainten ollessa kevyet ja tehokkaat. Varsinkin siivekkeiden ohjaitehon voi mainita olevan "riittävä" kaikilla nopeuksilla. Tämä mahdollistaa nopeat kaartosuunnan vaihdokset heikoissa nostavissa virtauksissa. Lisäksi koneen suuri lujuus ja tehokkaat ohjaimet tekevät siitä erinomaisen taitolentoharjoituskoneen. Ainoa negatiivinen seikka lento-ominaisuuksissa on koneen sakatessa taipumus kaatua syöksykierteeseen ennen sakkausta esiintyy normaali tärinä, jonka tuntee selvästi ohjaussauvassa. Kierteen suunta vaihtelee koneyksilön mukaan, ja muutaman kierroksen jälkeen kone oikenee itsestään vastakkaiseen sivuluisuun. Kierteeseen kaatumisen vuoksi pitää olla erityisen tarkka vintturi- tai autohinauksessa mahdollisen hinauslangan katketessa koneen ollessa vielä matalalla. Siivekkeiden säätäminen aavistuksen nollatason yläpuolelle on todettu ainakin joissain yksilöissä muuttavan sakkauskäytöstä huomattavasti rauhallisempaan suuntaan. Syöksykierreominaisuuksien vuoksi konetta ei kuitenkaan voi suositella koulutuskäyttöön, vaikka vanhoja tehokoneita yleensä käytetäänkin lento-oppilaitten seuraavana koneena yksipaikkaisen alkeiskoulukoneen jälkeen.