Pitkät listat
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Listavaali. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Pitkät listat tarkoittaa suhteellista vaalitapaa, missä puolueet tai vaalilistan muodostavat vaaliryhmittymät määrittelevät vaaliehdokkaille suosituimmuusjärjestyksen. Näin ollen äänestäjä ei tosiasiassa äänestäkään ehdokkaiden vaan vaalilistojen kesken.
Pitkien listojen vastakohta suhteellisessa vaalitavassa on henkilövaali, missä kunkin ehdokkaan paremmuus vaalilistalla johtuu hänen henkilökohtaisesta äänimäärästään ja näin ollen äänestäjä äänestää ensisijaisesti ehdokkaasta vaalilistalla, mutta vaalilistan keräämien äänien määrä vaikuttaa myös siihen, montako ehdokasta vaalilistalta lopulta valitaan.
Pitkien listojen vaalia käydään Pohjoismaista mm. Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa sen sijaan on käytössä henkilövaali, missä valituksi tulo ratkaistaan d'Hondtin menetelmällä.
Yleensä vasemmistopuolueet, mitkä katsovat, ettei ehdokkaan henkilöllä ole niin suurta merkitystä kuin puolueella, kannattavat pitkien listojen vaalia siksi, ettei ehdokkaiden tarvitse sijoittaa varoja niin paljoa henkilömainontaan ja siksi, että ajattelutavan mukaan puolue ja vaaliohjelma vat tärkeämpiä kuin ehdokkaiden kulloinkin henkilöllisyys.
Toisaalta pitkien listojen menetelmässä puolueiden jäsenten muodostamat puolue-elimet päättävät äänestäjien puolesta, ketkä vaalilistalta tulevat valituiksi. Tätä pidetään yksilöllisyyttä korostavissa porvarillisissa puolueissa henkilövaalia vähemmän demokraattisena, koska vain pieni vähemmistö kuuluu puolueisiin ja voi olla näin päättämässä siitä, missä järjestyksessä ehdokkaat vaalilistalta valitaan.
Suomessa pitkiä listoja kannattaa erityisesti SDP, niin puoluesihteerinsä Feldt-Rannan kuin Demarinuorten suulla.
